Vieraskynä: Anselmi

Anselmin vieraskynä:


Kevät toi, kevät toi, Napoleonin

Viime syksyn WarConissa testasin Command & Color -sarjan Ancients-peliä. Pelikokemus oli sen verran miellyttävä, että päätin hankkia pelin omaan kokoelmaan. WarConissa saatujen vinkkien perusteella en kuitenkaan hankkinut antiikkiversiota, vaan uudemman C&C:Napoleonicsin.

Pari kuukautta peli ehti hyllyllä pölyyntyä, kunnes viimein pääsin sitä testaamaan. Osittain pitkä viive johtui siitä, että pelkästään joukkojen tarrojen liimaus vei kolme iltaa. Suosituksen mukaisesti ensimmäiseksi skenaarioksi valitsimme Rolica (French First Position). Itse pelasin ranskalaisia ja vastapuolelle englannin/portugalin joukkoja komentamaan asettui teekuppi kädessä Sintonic.


Rolicassa ranskalaiset ovat valmiiksi puolustusasemissa kukkulalla ja heidän tehtävänään on pitkälti seurata ja haitata englantilaisten/portugalilaisten edesottamuksia. Puolustusasemia heikentää se, että ranskalaisia on vähemmän ja heillä on vain yksi tykistöyksikkö englantilaisten kolmea vastaan.

Pelin alku oli varovaista joukkojen siirtelyä. Itse yritin pääasiassa hankkiutua eroon epäedullisista korteista ampumalla englantilaisten tykistöä 1-2 nopalla. Osumia en heittänyt, mutta lippuja sitäkin paremmin. Jalkaväkitykit joutuivat perääntymään aina omalle takarajalleen asti. Tämän jälkeen molemmat yrittivät onneaan ratsuväellä (ranskalaisista katsottuna) ensin oikealla ja sitten vasemmalla sivustalla. Oikealla sivustalla pienen uhittelun jälkeen molemmat hyödynsivät Retire and reform -optiota ja varsinaisilta joukkojen menetyksiltä vältyttiin. Vasemmalla sivustalla sitä vastoin onnistuin saartamaan Sintonicin johtajalla vahvistetun portugalilaisen kevyen ratsuväen, joka taisteli minun, neliössä olevan linjajalkaväen kanssa. Tuhosin ratsuväen, mutta johtaja pääsi pakenemaan, vaikka todennäköisyydet johtajan eliminoimiseksi olivat 5/6. Sain kuitenkin 1-0 johdon.

Samaan aikaan Sintonic oli yhdellä komennolla marssittanut jalkaväkitykkinsä keskustassa kolme heksaa eteenpäin omaan etulinjaan. Kun keskityin vielä joukkojeni turvaamiseen vasemmalla sivustalla, alkoivat keskustassa Sintonicin tykit laulaa. Laulu oli sen verran kova, että häkellyin tilanteesta täysin. Paniikissa komensin heikentyneen jalkaväkeni alas kukkulalta suojaan kuulasateelta. Sintonic kiitti ja toi raskaan ratsuväkensä lähitaisteluun tykistöyksikköäni vastaan. Puhtaalla, nopealla iskulla oli ranskalaisten tykistö poissa pelistä. Heti perään ratsuväki suoritti vielä bonushyökkäyksen eliminoiden toisen johtajistani. Yhtäkkiä tilanne oli 1-2. Kävin jalkaväellä raskaan ratsuväen kimppuun, mutta seurauksena oli vain perääntyminen.

Tässä vaiheessa joukkoni olivat hajallaan ja huonossa hapessa. Kukkulalle ei ollut enää asiaa, koska englantilaisten tykistö odotti sen takana silmät kiiluen. Lisäksi kortit kädessäni olivat pääasiassa sivustoille. Päädyin epätoivoiseen ratkaisuun, jossa lähetin molemmat kevyet ratsuväet jalkaväkitykkien kimppuun. Ongelma vain oli, että tykistö sai vastaiskuissa käyttää enemmän noppia kuin minun ratsuväki. Kun Sintonic hyödynsi vielä First strike -korttia, oli meetvurstitehtaan raaka-ainevaranto turvattu pitkäksi aikaa eteenpäin. Tilanne 1-4.

Tämän jälkeen peli oli puhdas kilpajuoksu voittolaattoja tarjoaviin kohteisiin ranskalaisen jalkaväen ja englantilaisen raskaan ratsuväen välillä. Vaikka ihminen saattaisi joskus juosta hevosta nopeammin (kts. http://en.wikipedia.org/wiki/Man_versus_Horse_Marathon), ei tällä kertaa ollut epäselvyyttä siitä kumpi ehti perille ensiksi. Peli Sintonicille 1-5.

Ensivaikutelmana pelistä olin tyrmistynyt. Miten homma saattoi hajota palasiksi niin helposti, ja niin nopeasti? Hetken asiaa mietittyäni ymmärsin tehneeni isoja virheitä. Perääntymisen sijaan minun olisi pitänyt rohkeasti käydä jalkaväellä lähitaisteluun englantilaisten tykkejä vastaan. Varsinkin kun ranskalaisten linjajalkaväki saa yhden ylimääräisen nopan lähitaistelussa. Tykkien voimakkuus lähitaistelussa (4 noppaa) tuntui vain kovin suurelta. Lisäksi minulla oli alkupelissä erinomainen mahdollisuus hankkiutua eroon Sintonicin raskaasta ratsuväestä, mutta en osannut hyödyntää tilaisuutta täysin. Myöhemmin tämä samainen ratsuväkiyksikkö ratkaisi pelin.

Uskon että muutaman lisäpelin jälkeen C&C:Napoleonicsin yksityiskohdat alkavat avautua ja pelistä nauttii enemmän. Jo ensimmäinen peli antoi makua mukavista taktisista liikkeistä. Jalkaväen neliö on hyvä keino suojautua ratsuväen hyökkäykseltä ja ratsuväen kyky vetäytyä hyvä keino suojautua jalkaväen hyökkäykseltä. Vielä kun ymmärtäisi miten pelissä kannattaa taistella tykistöä vastaan!?

Kokonaisuutena peli on selvästi raskaampi ja strategisempi kuin esimerkiksi saman suunnittelijan Memoir 44. Memoirissa joukot ovat symmetrisiä ja itsenäisempiä. C&C:Napoleonicsissa joukot ovat erilaisia ja eri kansakunnilla on omia erityisjoukkoja. Joukkojen tunteminen ja niiden erityisominaisuuksien hyödyntäminen on tärkeä osa peliä.

Samalla tavalla kuin C&C:Ancientsissa taistelulinjojen pitäminen koossa on C&C:Napoleonicsissa tärkeää. Vierekkäiset joukot tukevat toisiaan mahdollistaen pelaajan välttää perääntymistä. Yksinään jäänyt joukko on helppo suupala vastustajalle. Suurimpia sääntöeroja C&C:Ancientiin verrattuna on yksiköiden taisteluvoiman määräytymisessä ja perääntymisaskelissa. C&C:Napoleonicsissa yksikön jäljellä olevat blokit määräävät yksikön taisteluvoiman. Perääntymisaskeleet määräytyvät heitettyjen lippujen lukumäärän eikä joukkojen liikkumisen perusteella. Johtajien merkitys on Napoleonicsissa Ancientiin verrattuna pienempi.

C&C:Napoleonics on vielä sen kokoluokan peli, että sen pystyy opettamaan ja pelaamaan hieman satunnaisemmankin lautapelaajan kanssa yhdessä illassa. Kokeneemmat pelaajat pelaavat useamman skenaarion illassa. Sääntöjen suhteen ainoa moite on, ettei kunnollista FAQ:ta tunnu oikein löytyvän mistään. Geekistä löytää kyllä pienen penkomisen jälkeen vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen, mutta kunnollista koottua ja jäsennettyä FAQ:ta en ole onnistunut löytämään. Rökäletappion jälkeenkin pidän hyvänä merkkinä kovaa hinkua päästä pelaamaan peliä uudestaan.