Nice. Kun asiaa harmittelee, niin sillä tuntuu olevan tapana korjaantua. Nytkin eilen jymy-r:n kanssa väännettiin erä Twilight Strugglea, joka siis oli jäänyt syksyn ajaksi paitsioon. Ja kylläpä teki eetua.
---
Tällä kertaa jymis pelasi USA:lla ja meikä Neuvostoliittoa. Heti alussa onnistuin heittämään jenkit Lähi-Idästä pois mutta sen kustannuksella jäin kovin kovin heikoille Aasiassa, sillä vain Korean niemimaa ja Afganistan tunnustivat punaista. Eurooppaa Jenkit onnistuivat dominoimaan Italian, Ranskan ja Länsi-Saksan turvin.
Kun tilanne näytti löytäneensä luonnollisen joskin labiilin tasapainotilan, kääntyivät katseet Afrikkaan ja Etelä- ja Väli-Amerikkoihin. Fidel ei ollut vielä Kuubassa noussut valtaan, joten neukkujen tie Atlantin taakse näytti vielä kovin kivikkoiselta - varsinkin kun ydinsodan partaalla keikkuminen esti tehokkaasti suuremmat sotilasoperaatiot strategisesti tärkeimmissä valtioissa. Jenkit käyttivätkin hetkensä todella hyvin hyödykseen levittäen kapitalismin ideologiaa latinalaiseen Amerikkaan kuin riivattuina.
Mutta eivät kommunistitkaan toimettomiksi heittäytyneet. Vanhan siirtomaavallan hajoaminen jätti Afrikkaan ja Aasiaan hedelmällisen maaperän kylvää marxilaista sanaa, joka sikiäisi köyhissä oloissa, syntyisi kolmannessa maailmassa, eikä kärsisi kapitalismin aikana. Näin Afrikka alkoi näyttämään kovin punaiselta ja erityisesti Algerian ja Etelä-Afrikan ympärysmaiden lisätessä nimiensä perään sanat "sosialistinen kansantasavalta" olisi jenkeillä kova homma saada saappaansa yhdenkään afrikkalaisen savimajan oviverhon väliin. Dekolonisaatio soi neukuille myös mahdollisuuden löytää lisää liittolaisia Kaakkois-Aasiasta ja näin luikerteli punainen käärme vapaakaupan paratiisiin.
Lopulta saman käärmeen onnistui uida valtameren yli, jossa se puri lujaa - niin lujaa, että vaikka Neuvostoliitto myöhemmin romahtakin jäi maailman riittävän paljon sosialistisia veljiä takaamaan Neuvostoliiton voiton.
---
Twilight Struggle on loistava peli kertakaikkiaan. Jymiksellekin jäi tappiosta huolimatta kova halu pelata uudestaan ja sama homma itsellänikin on.
Aikaa ei kuitenkaan riittänyt revanssimatsiin, joten tyytyminen oli Scrabbleen, jossa jymy-r lupasi minut löylyttää ja sanoi tarjoavansa kaksi olutta, jos voittaisin. Homma meinasikin näyttää pahalta mutta sitten (hirveellä munkilla tottakai) kaveri aukaisi meikäläiselle paikan kirjoittaa sana "boheemit" laudan nurkkaan. Kahden "3x sanapisteet" -ruudun yli yltänyt ja meikäläisen telineen tyhjentänyt sana oli melkoinen jättipotti, jolla ponkaisin niin kauas johtoon, ettei tavoittamista enää ollut. Kaiken hyvän päälle seuraava nosto oli hävyttömän hyvä "ilmanen". Olisi ollut aikaimoista murskaamista, jos laudalla olisi ollut yksi vapaa "i" mutta niin ei tällä kertaa käynyt, että olisi kahdesti peräkkäin koko telineen tyhjentäminen onnistunut. Oluita tässä siis odotellaan =)
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
maanantai 10. tammikuuta 2011
Lehtijuttua ja viskiä
Alkuvuoteen ei ole mitään eriskummallisen järisyttävää kuulunut. Oli tuossa vain yksi koko sivun kuva ja toisen kokonaisen juttu paikallisen sanomalehden viikkoliitteessä mutta tommonen hommahan menee jo rutiinilla ;-)
Sivu1
Sivu3
Sivu4
Sivu5
Viime vuoden lopulla kehuin, etten anna uudenvuodenlupauksia. Semmosen menin kuitenkin lupaamaan ittelleni, etten tule kommentoimaan/puuttumaan muiden peleissä tekemiin siirtoihin varsinkaan aloittelijoiden kanssa pelatessa. Tehkööt virheensä rauhassa ja oppikoot sitten niistä. Jälkikäteen voi analysoida mutta pelin aikana kommentoimalla saa vastapuolelle aika varmasti vain vitutuksen tai vähintäänkin tyhmän olon aikaiseksi.
Uudet tuttavuudet:
Uusia kokeiltuja ovat olleet Humpuuki ja Lotus. Kummatkin sen verran mitättömiä ilmestyksiä, ettei sen kummempia jorinoita jaksa sepustaa. Humpuuki on käytännössä sama peli kuin Rappakalja, joka kuitenkin on hauskempi, sillä jotenkin sanat saavat värikkäämpiä selityksiä kuin kuvat. Lotuksesta puolestaan näki jo päältä päin, ettei tule olemaan hauskaa eikä se sitä myöskään ollut. Joko valinnat olivat ilmeisiä tai sitten vaihtoehtoa ei jäänyt. Hyi, mikä peli.
Sen sijaan parempi uusi kokeilu oli Galaxy Truckerin Big Expansion, jonka uudet laput ja lätkät toivat mukavaa vaihtelua vanhaan. Oikeastaan vanha ei enää tuntunut miltään uuden jälkeen. Aloittelijalle peli on kuitenkin lisäosan kanssa todennäköisesti kovin sitkeä pala purtavaksi, sillä sääntöjä ja muistettavaa riittää. Jo pelkkä peruspeli tuntuu välillä olevan noobille hiukan hankala hahmottaa.
Rough Road ja pari Ison lisurin korttia myös vaikeuttavat matkaa aika rankasti (tai sitten vain sattui mahottoman huono tuuri). Kävi nimittäin niin, että kolmannella reissulla alukseeni jäi yksi heikko kohta, josta tapahtuma toisensa jälkeen hajoitti koko aluksen sitten palasiksi. Lopulta vain oikea etukeula pääsi perille. Pahinta vahinkoa teki Space Billiards. Olin sillä hetkellä jonon keulilla ja takaa lähtien muut kolme pelaajaa pääsivät vuoronperään paukuttamaan yksin meikäläistä asteroideilla. Kun heti ensimmäinen iso osui just siihen ainoaan heikkoon kohtaan ikävästi, pääsivät myös pikkuiset tekemään tuhojaan.
Uusista tuttavuuksista parhaan maun on kuitenkin jättänyt Glen Morea, jota on nyt nelisen peliä takana ja on se oikein hyvä. Nopeudessaan aika tarkalleen ja viihdyttävyydessään suurin piirtein Notre Damen luokkaa. Pelit toki ovat hyvin erilaisia ja Glen Moressa on vähän enemmän vuorovaikutusta, joten ei niitä sitten enempää kannatakaan vertailla. Itte tykkään Glen Moren vuorojärjestyksen määräytymismekaniikasta. Muistuttaa vähän Thebesiä mutta sillä erotuksella, että tässä täytyy hyvin tarkkaan miettiä, kannattaako kovin montaa "ilmaista" vuoroa käyttää. Lopussa tuleva -3pts/käytetty vuoro on aika kova rankaisu, kun pelin voitosta näköjään taistellaan semmosella 60 pojolla. Tietysti jos joka vuorolla saa vähintään sen 4pts kerättyä, niin silloinhan niitä vuoroja ilman muuta kannattaa käyttää. Teema pelissä on ainakin viskin ystävälle plussaa.
Vanhat tutut:
Secret Santan peleistä ekana pöytään pääsi Brass, joka oli kesän 2010 rakkaustarinoita. Jos tunteet olivat vähän laimenneet pimeiden kuukausien aikana, niin nyt alkoivat mehut taas virtaamaan. sintonic ja sinin kanssa kolminpeliä harjoiteltiin/muisteltiin oikein sääntökirjan avulla ja kyllähän se siitä pikku hiljaa mieliin palautuikin. Lähdin kokeilemaan vähän erilaista strategiaa ja jätin kesällä niin tutuiksi tulleet laivat kokonaan rakentamatta. En aivan tehokkainta mahdollista peliä onnistunut pelaamaan mutta ihan ok kuitenkin (185pts). Kaverilla oli onnekseni kuitenkin hiukan enemmän sitä tyhjäkäyntiä ja ilman sitä olisinkin varmasti hävinnyt. Lopussa marginaalia kakkoseksi tulleeseen sintonicciin nähden jäi edukseni 10-15pts
Melkein heti vuoden alkuun saatiin jo taannoisen vuosikatsauksen surkutteluaiheista korjattua, kun sintonicin ja tikun kanssa väänsimme erän Through the Agesia. Olipa aikaisempiin verrattuna varsin eriskummallinen peli, sillä kukaan ei kerännyt missään vaiheessa yli 25 sotilasvoimaa, joten kahakat ratkaistiin varsin pienillä marginaaleilla. Pelin hienoin hetki nähtiinkin, kun julistin tikulle kulttuurisodan. Tuulettelin jo voitonvarmana mutta liittoumien kautta tiku onnistui taikomaan ittelleen hurjan kasan voimaa aiheuttaen lopulta meikäläiselle tappion. "Mmm... That one backfired!" Ittellä jäivät myös maatalous sekä kaivostoiminta kokonaan kehittämättä, mikä se vasta eriskummallista olikin. Kulttuurin kuitenkin panostettiin alusta asti huolella ja sillä se voitto lopulta irtosikin. Rokkistara ja elokuvat toimivat ihan kivasti yhteen =)
Muuten tässä pöydässä on pyörinyt 7 Wondersia, BattleLorea, Agricolaa, For Salea ja Carcassonne - Kivikautta. Ihan kiitettävästi pelejä on kertynyt ja tilastointi voisi olla aika hauskaa mutta sitä varten pitäisi ehdottomasti kunnon taskutietokone hommata, jotta voisi sitten heti pelin jälkeen naputella tulokset muistiin. Näin jälkeen päin ison kasan kerralla BGG:hen näpyttely on vain kovin rasittavaa.
Sivu1
Sivu3
Sivu4
Sivu5
Viime vuoden lopulla kehuin, etten anna uudenvuodenlupauksia. Semmosen menin kuitenkin lupaamaan ittelleni, etten tule kommentoimaan/puuttumaan muiden peleissä tekemiin siirtoihin varsinkaan aloittelijoiden kanssa pelatessa. Tehkööt virheensä rauhassa ja oppikoot sitten niistä. Jälkikäteen voi analysoida mutta pelin aikana kommentoimalla saa vastapuolelle aika varmasti vain vitutuksen tai vähintäänkin tyhmän olon aikaiseksi.
Uudet tuttavuudet:
Uusia kokeiltuja ovat olleet Humpuuki ja Lotus. Kummatkin sen verran mitättömiä ilmestyksiä, ettei sen kummempia jorinoita jaksa sepustaa. Humpuuki on käytännössä sama peli kuin Rappakalja, joka kuitenkin on hauskempi, sillä jotenkin sanat saavat värikkäämpiä selityksiä kuin kuvat. Lotuksesta puolestaan näki jo päältä päin, ettei tule olemaan hauskaa eikä se sitä myöskään ollut. Joko valinnat olivat ilmeisiä tai sitten vaihtoehtoa ei jäänyt. Hyi, mikä peli.
Sen sijaan parempi uusi kokeilu oli Galaxy Truckerin Big Expansion, jonka uudet laput ja lätkät toivat mukavaa vaihtelua vanhaan. Oikeastaan vanha ei enää tuntunut miltään uuden jälkeen. Aloittelijalle peli on kuitenkin lisäosan kanssa todennäköisesti kovin sitkeä pala purtavaksi, sillä sääntöjä ja muistettavaa riittää. Jo pelkkä peruspeli tuntuu välillä olevan noobille hiukan hankala hahmottaa.
Rough Road ja pari Ison lisurin korttia myös vaikeuttavat matkaa aika rankasti (tai sitten vain sattui mahottoman huono tuuri). Kävi nimittäin niin, että kolmannella reissulla alukseeni jäi yksi heikko kohta, josta tapahtuma toisensa jälkeen hajoitti koko aluksen sitten palasiksi. Lopulta vain oikea etukeula pääsi perille. Pahinta vahinkoa teki Space Billiards. Olin sillä hetkellä jonon keulilla ja takaa lähtien muut kolme pelaajaa pääsivät vuoronperään paukuttamaan yksin meikäläistä asteroideilla. Kun heti ensimmäinen iso osui just siihen ainoaan heikkoon kohtaan ikävästi, pääsivät myös pikkuiset tekemään tuhojaan.
Uusista tuttavuuksista parhaan maun on kuitenkin jättänyt Glen Morea, jota on nyt nelisen peliä takana ja on se oikein hyvä. Nopeudessaan aika tarkalleen ja viihdyttävyydessään suurin piirtein Notre Damen luokkaa. Pelit toki ovat hyvin erilaisia ja Glen Moressa on vähän enemmän vuorovaikutusta, joten ei niitä sitten enempää kannatakaan vertailla. Itte tykkään Glen Moren vuorojärjestyksen määräytymismekaniikasta. Muistuttaa vähän Thebesiä mutta sillä erotuksella, että tässä täytyy hyvin tarkkaan miettiä, kannattaako kovin montaa "ilmaista" vuoroa käyttää. Lopussa tuleva -3pts/käytetty vuoro on aika kova rankaisu, kun pelin voitosta näköjään taistellaan semmosella 60 pojolla. Tietysti jos joka vuorolla saa vähintään sen 4pts kerättyä, niin silloinhan niitä vuoroja ilman muuta kannattaa käyttää. Teema pelissä on ainakin viskin ystävälle plussaa.
Vanhat tutut:
Secret Santan peleistä ekana pöytään pääsi Brass, joka oli kesän 2010 rakkaustarinoita. Jos tunteet olivat vähän laimenneet pimeiden kuukausien aikana, niin nyt alkoivat mehut taas virtaamaan. sintonic ja sinin kanssa kolminpeliä harjoiteltiin/muisteltiin oikein sääntökirjan avulla ja kyllähän se siitä pikku hiljaa mieliin palautuikin. Lähdin kokeilemaan vähän erilaista strategiaa ja jätin kesällä niin tutuiksi tulleet laivat kokonaan rakentamatta. En aivan tehokkainta mahdollista peliä onnistunut pelaamaan mutta ihan ok kuitenkin (185pts). Kaverilla oli onnekseni kuitenkin hiukan enemmän sitä tyhjäkäyntiä ja ilman sitä olisinkin varmasti hävinnyt. Lopussa marginaalia kakkoseksi tulleeseen sintonicciin nähden jäi edukseni 10-15pts
Melkein heti vuoden alkuun saatiin jo taannoisen vuosikatsauksen surkutteluaiheista korjattua, kun sintonicin ja tikun kanssa väänsimme erän Through the Agesia. Olipa aikaisempiin verrattuna varsin eriskummallinen peli, sillä kukaan ei kerännyt missään vaiheessa yli 25 sotilasvoimaa, joten kahakat ratkaistiin varsin pienillä marginaaleilla. Pelin hienoin hetki nähtiinkin, kun julistin tikulle kulttuurisodan. Tuulettelin jo voitonvarmana mutta liittoumien kautta tiku onnistui taikomaan ittelleen hurjan kasan voimaa aiheuttaen lopulta meikäläiselle tappion. "Mmm... That one backfired!" Ittellä jäivät myös maatalous sekä kaivostoiminta kokonaan kehittämättä, mikä se vasta eriskummallista olikin. Kulttuurin kuitenkin panostettiin alusta asti huolella ja sillä se voitto lopulta irtosikin. Rokkistara ja elokuvat toimivat ihan kivasti yhteen =)
Muuten tässä pöydässä on pyörinyt 7 Wondersia, BattleLorea, Agricolaa, For Salea ja Carcassonne - Kivikautta. Ihan kiitettävästi pelejä on kertynyt ja tilastointi voisi olla aika hauskaa mutta sitä varten pitäisi ehdottomasti kunnon taskutietokone hommata, jotta voisi sitten heti pelin jälkeen naputella tulokset muistiin. Näin jälkeen päin ison kasan kerralla BGG:hen näpyttely on vain kovin rasittavaa.
keskiviikko 5. tammikuuta 2011
Vuoden 2011 ekat pelit
Vuodenvaihde meni kivasti pelatessa kuusinpeliä Carcassonnea miljoonalla lisäosalla. Päälle höystettiin pari erää For Salea samalla porukalla (maija, maria, anna, dave, jani ja minä). Carcassonnessa tuli trubaduuriin isänniltä (anna ja jani) mutta For Salessa näytin molemmissa erissä närhet.
Seuraavana päivänä tahtoi tuo koistinen vaivata mutta silti saimme anselmin ja typokon kanssa Shoguni-matsit pystyyn. Siinäpä nähtiinkin jännät tilanteet lopussa:
1) Olin hyökkäämässä anselmin linnaprovinssiin ylivoimalla 7-4. Sitä ennen oli kuitenkin vuoro typokolla, joka hyökkäsi neljällä äijällä anselmin 8-9 äijää vastaan sillä seurauksella, että anselmilla jäi 4-5 torniin. No hävisin tietysti taistelun. No ei se mitään
2) Vuoden lopussa talonpojat nousivat kapinaan alueella, jossa minulla oli linna ja 6 äijää sitä puolustamassa. Varma nakki ajattelin, mutta jälleen vuoro oli ensin typokolla, joka otti oikein kunnolla revolttia niskaan. Heittäen 4+4+5 vihreää kuutiota torniin. No tietty ne sinne suurelta osin imeytyivät ilmestyen sitten meikäläisen vuorolla sieltä taas näkyviin. Talonpojat valtasivat "vahvasti" puolustetun linnani vieden meikältä 5 pointsia.
Jäin Lopulta viimeiseksi häviten voittaja anselmille 4p ja typokolle 3p. Aika leksa loppuratkaisu kuitenkin.
Sunnuntaina vielä jatkettiin mikon kanssa BattleLore-kampanjaamme. Ykkösskenun uusinnassa otin vehvan revanssin pistein 7-0. Toinen matsi meni jatkoerille saakka, kun emme saaneet kahden pisteen eroa aikaiseksi. Mulla oli kyllä 6-5 tilanteessa pari ottelupalloa, jotka mikko onnistui ihmeen kaupalla selvittämään. Lopulta mikko vei 7-9.
Muuta:
Nyt on BGG:ssä mielenkiintoinen Microbadge of the Month -äänestys, kun on oma lätkä mukana.
Seuraavana päivänä tahtoi tuo koistinen vaivata mutta silti saimme anselmin ja typokon kanssa Shoguni-matsit pystyyn. Siinäpä nähtiinkin jännät tilanteet lopussa:
1) Olin hyökkäämässä anselmin linnaprovinssiin ylivoimalla 7-4. Sitä ennen oli kuitenkin vuoro typokolla, joka hyökkäsi neljällä äijällä anselmin 8-9 äijää vastaan sillä seurauksella, että anselmilla jäi 4-5 torniin. No hävisin tietysti taistelun. No ei se mitään
2) Vuoden lopussa talonpojat nousivat kapinaan alueella, jossa minulla oli linna ja 6 äijää sitä puolustamassa. Varma nakki ajattelin, mutta jälleen vuoro oli ensin typokolla, joka otti oikein kunnolla revolttia niskaan. Heittäen 4+4+5 vihreää kuutiota torniin. No tietty ne sinne suurelta osin imeytyivät ilmestyen sitten meikäläisen vuorolla sieltä taas näkyviin. Talonpojat valtasivat "vahvasti" puolustetun linnani vieden meikältä 5 pointsia.
Jäin Lopulta viimeiseksi häviten voittaja anselmille 4p ja typokolle 3p. Aika leksa loppuratkaisu kuitenkin.
Sunnuntaina vielä jatkettiin mikon kanssa BattleLore-kampanjaamme. Ykkösskenun uusinnassa otin vehvan revanssin pistein 7-0. Toinen matsi meni jatkoerille saakka, kun emme saaneet kahden pisteen eroa aikaiseksi. Mulla oli kyllä 6-5 tilanteessa pari ottelupalloa, jotka mikko onnistui ihmeen kaupalla selvittämään. Lopulta mikko vei 7-9.
Muuta:
Nyt on BGG:ssä mielenkiintoinen Microbadge of the Month -äänestys, kun on oma lätkä mukana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
