sunnuntai 8. elokuuta 2010

On elokuu ja minä olen hiljaa...

Niin se heinäkuu oli ja meni ja nyt elokuu on ja menee. Lomalla on onneksi ehtinyt Kärmeksessä pari kertaa käydä.

Ekalla kerralla testattiin Tsuro ja Cutthroat Caverns. Ensimmäinen oli kelju abstrakti, jossa pyrittiin pudottamaan vastustajat laudalta. Aika hauskaa meininkiä, kun parin pelin perusteella nimenomaan parhaalta taktiikalta vaikutti suoraan toisen päälle hönkiminen. Cutthroat Caverns oli täysin toisenlainen. Pelaajat muodostavat taisteluryhmän, joka lähtee lahtaamaan luolan mörköjä. Samalla tietysti tiimiläiset kilpailevat siitä, kenen miekka peittyy paksuimpaan liha-verimössöön. Jos joku näyttää pääsevän kovasti muita edelle, niin sitä tietysti hieman puukotetaan selkään. Aina ei tietenkään perusteena tarvitse olla pelin voittaminen, sillä onhan kaikkia mukavia kavereita (kuten jymy-r) kiva selkään taputella.

Toisella Kärmes-reissulla pöytään pääsi ensimmäisenä Hellas, jonka kuula oli jostain BGG:n lahjoitusketjusta hommannut. Ei ollut oikein meikäläisen makuun. Pelistä jäi fiilis, että siinä vain vuorotellen tönitään toisiaan eikä homma etene ellei toinen pelaajista saa sopivia väistö-/tuplatönäisykortteja kouraan. Tämän jälkeen mulle uutena tuttavuutena pelattiin Lost Valley. Aika paljon peli muistutti erästä lapsuudenaikaista peliä - Kullankaivajaa. Hieman hienostuneempi ja viritetympi Lost Valley tietysti oli. Kyllä tätä uudemmankin kerran pelaisi, vaikkei sen kummempia väristyksiä herättänykkään.

---

Käärmeilyn lisäksi tuli pyörähdettyä anselmin mökillä, jossa myöskin oli uusien pelien päivä. Milloin viimeksi oli pelinä tyhjänpäiväinen mutta viihteenä ihan mukava tutustumisräpellys. Kun tuohon lisätään vähän enemmän peliä, otetaan ihmistuntemus pois ja pidetään viihdearvo vähintäänkin yhtä korkealla, saadaan jotain Miksi juuri Mäntsälän tapaista. Meikäläinen tykästyi kyllä tähän, ja anselmin sanoin "Sopii pelattavaksi itsenäisyyspäivänä". Kolmas uutuus oli Fzzzt!, jossa näistä kolmesta oli selkeästi eniten peliä. Fzzzt! menee kevyiden korttipelien raskaaseen sarjaan. Ei ihan vielä parin kolmen pelin perusteella kaikkia taktisia ja strategisia ulottuvuuksia osannut sisäistää mutta niitä kyllä pelissä on. Tosin se täytyy muistaa, että monen pelaajan huutokaupoissa meininki on monesti melko kaoottista.

Sitten vielä tietenkin läpsittiin anselmin kortti-Veraa, joka oli kokenut suuren evoluution pelattavuuden osalta, ja hän näki että niin oli hyvä. Nyt jo pikkuhiljaa aletaan lähestyä tuotantovaiheen peliä =) Toivottavasti se myös tulee joskus ulos kaiken kansan iloksi.

---

Sitten vielä pitkästä aikaa pujon kanssa Memoiria pelattiin puolin ja toisin ja pujokin onnistui nappaamaan ensimmäisen voittonsa meidän keskinäisistä matseista. Minun piti sitten hakea revanssia kivikauden Carcassonnesta.

Ei kommentteja: