Viikonlopun peleihin kuuluivat kirjastolla Märklin-Menolippu, Carcassonne - Kivikausi, El Capitan, 2x Steam ja kolme erää Memoiria.
---
KIRJASTO 13.3.
Meidän pöydässä *tsuku-tsuku*iltiin Märklin Menolipun parissa. Omasta mielestäni Märklin-edikka on sarjan paras ja tasapainoisin. Kun perus-Menolipussa yleisin strategia on vain hamstrata kortteja ja rakentaa sitten kunnon rytinällä pitkiä välejä, on Märklinissä paljon kovempi kiire saada myös pikku pätkät valmiiksi. Matkustajilla nimittäin kerätään äkkiä 40-60 pistettä ja kilpailu näistä pisteistä on kovaa, sillä nopeat syövät hitaat. Lisäksi bonukset jaetaan rakennettujen menolippujen määrän perusteella, mikä lisää tasapainoa lyhyiden ja pitkien reittien välillä. Itse pelissä sitten alkua vei maija aika kovasti. Puolivälissä meikäläinen nousi onnistuineiden matkustuksien ansiosta tasoihin ja lopussa ohi hieman onnekkaiden menolippunostojen ansiosta. poolilla ja Jinxterillä meni peli vielä vähän harjoitellessa, sillä matkalaisten merkitys loppupisteille on vaikeasti arvioitavissa ennen kuin pelaa sen ensimmäisen Märklin-pelinsä.
Tämän jälkeen jäimme poolin kanssa kaksin Carcassonne Kivikautta koittamaan. Meikäläinen tykkää tästä kyllä enemmän kuin alkuperäisestä, vaikkei sekään mikään huono peli ole. Pisteytys on tässä vain jotenkin loogisempi. Ainoa miinus tulee paljon paljon huonommasta ulkoasusta. Itse pelissä ei nähty mitään erityisiä hienouksia ja tiukkojen vaiheiden jälkeen voitto kirjattiin mulle parin 20-30p tuoneen supermetsästäjän ansiosta.
moggmanikin ilmestyi sitten juuri sopivasti Carcassonnen loppun paikalle ja viimeinkin päästiin testaamaan El Capitania. Eikä lainkaan hassumpi ollutkaan. Tämmösiä 90min europelejä on aina mukava välillä pelata ja kun idea on vieläpä yksinkertainen - hanki vain mahdollisimman paljon rahaa rajoitetulla määrällä siirtoja. El Capitanin kyhnyn ansaintamekaniikalla ei talouden kanssa ole oikeastaan mitään tekoa vaan yhtä hyvin voitais puhua voittopisteistä. Mutta eipä pidä antaa tuon haitata tässä tapauksessa, kun ulkoasu on kunnossa, teema jotakuinkin plussan puolella ja mekaanisesti peli pyörii jouhevasti.
---
KIRJASTO 13.3.
Meidän pöydässä *tsuku-tsuku*iltiin Märklin Menolipun parissa. Omasta mielestäni Märklin-edikka on sarjan paras ja tasapainoisin. Kun perus-Menolipussa yleisin strategia on vain hamstrata kortteja ja rakentaa sitten kunnon rytinällä pitkiä välejä, on Märklinissä paljon kovempi kiire saada myös pikku pätkät valmiiksi. Matkustajilla nimittäin kerätään äkkiä 40-60 pistettä ja kilpailu näistä pisteistä on kovaa, sillä nopeat syövät hitaat. Lisäksi bonukset jaetaan rakennettujen menolippujen määrän perusteella, mikä lisää tasapainoa lyhyiden ja pitkien reittien välillä. Itse pelissä sitten alkua vei maija aika kovasti. Puolivälissä meikäläinen nousi onnistuineiden matkustuksien ansiosta tasoihin ja lopussa ohi hieman onnekkaiden menolippunostojen ansiosta. poolilla ja Jinxterillä meni peli vielä vähän harjoitellessa, sillä matkalaisten merkitys loppupisteille on vaikeasti arvioitavissa ennen kuin pelaa sen ensimmäisen Märklin-pelinsä.
Tämän jälkeen jäimme poolin kanssa kaksin Carcassonne Kivikautta koittamaan. Meikäläinen tykkää tästä kyllä enemmän kuin alkuperäisestä, vaikkei sekään mikään huono peli ole. Pisteytys on tässä vain jotenkin loogisempi. Ainoa miinus tulee paljon paljon huonommasta ulkoasusta. Itse pelissä ei nähty mitään erityisiä hienouksia ja tiukkojen vaiheiden jälkeen voitto kirjattiin mulle parin 20-30p tuoneen supermetsästäjän ansiosta.
moggmanikin ilmestyi sitten juuri sopivasti Carcassonnen loppun paikalle ja viimeinkin päästiin testaamaan El Capitania. Eikä lainkaan hassumpi ollutkaan. Tämmösiä 90min europelejä on aina mukava välillä pelata ja kun idea on vieläpä yksinkertainen - hanki vain mahdollisimman paljon rahaa rajoitetulla määrällä siirtoja. El Capitanin kyhnyn ansaintamekaniikalla ei talouden kanssa ole oikeastaan mitään tekoa vaan yhtä hyvin voitais puhua voittopisteistä. Mutta eipä pidä antaa tuon haitata tässä tapauksessa, kun ulkoasu on kunnossa, teema jotakuinkin plussan puolella ja mekaanisesti peli pyörii jouhevasti.
moggman tietysti pelin omistajana vei voiton mutta yllättävän lähelle myö poolin kanssa päästiin, kun marginaalia ei syntynyt 15 rahaa enempää.
---
STEAM
Lauantaina illalla tulivat sitten riikka ja jussi käymään ja pelattiin siinä yksi erä neljästään Steamia (maija mukana). Edellisestä (ja ainoasta) pelistä oli niin paljon aikaa, että pakko oli säännöt kerrata ennen aloittamista. Itse aloitin suoraan keskeltä muiden painuessa reunoille. maija ja riikka tulivat pian ahistamaan keskustaan mutta jussi jäi yksinään härkkimään luoteisnurkkaan, mikä jälkeenpäin viisasteltuna ratkaisi pelin parilla pisteellä jussin eduksi. Hauskin pelin ulkopuolinen tilanne sattui, kun maija kimpaantui ja kysyi, miksi en neuvo häntä niin paljoa kuin riikkaa ja jussia kun kaikki kumminkin ovat samanlaisia aloittelijoita. No syynä oli se, että maija pelasi koko ajan fiksusti...
Sunnuntaiaamuna pyöräytettiin vielä revanssimatsi Steamia samalla porukalla. Onnistuin kuin onnistuinkin jussin kukistamaan ja maijakin lopulta niisti kakkostilan.
---
MEMOIR '44
Sunnuntai-iltaa jatkettiin vielä mikon kanssa sotapelien merkeissä, kun hyllystä pöytään kaivettiin Memoir '44. Tarkoituksena oli ensin pelata yksi harjoitusmatsi lentokoneiden ollessa mukana ja siihen perään sitten aloittaa kahdeksan taistelun minikampanjaa Välimerellä. mikko pelaisi liittoutuneita ja minä akselivaltoja.
Harjoitustaisteluksi valittiin länsirintamalle kuuluva Yellow Beach elokuulta 1942. Siinä pieni brittien osasto rantautui Ranskan rannikolle tarkoituksenaan tuhota saksalaisten Göbbelsin nimeä kantanut tykkipatteri. Britit lyötiin ja olivat pakotettuja vetäytymään mutta maihinnousualukset olivat jo kerenneet kauaksi ulapalle, joten hyökkääjille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin antautua.
Olipa muuten hyvä, että pelattiin yksi harjoitusmatsi lentsikkasäännöillä ensin (todellisuudessahan ei Yellow Beachille lentokoneet kuuluneetkaan), sillä muutamia virheitä tuli tehtyä. Onneksi nämä saatiin korjattua. Ei mene varsinainen kampanja sitten ihan reisille. Sunnuntaina taisteltiin jo kampanjan kaksi ensimmäistä taistelua mutta sotaraporttia tulee sitten omana kokonaisuutenaan.
---
Loppukevennykseksi pistän tähän vielä kuvan Japanilaisesta Monopolista. Tuota kantta kun katsoo, niin jostain syystä alkaa Monopolikin kiinnostamaan.
---
STEAM
Lauantaina illalla tulivat sitten riikka ja jussi käymään ja pelattiin siinä yksi erä neljästään Steamia (maija mukana). Edellisestä (ja ainoasta) pelistä oli niin paljon aikaa, että pakko oli säännöt kerrata ennen aloittamista. Itse aloitin suoraan keskeltä muiden painuessa reunoille. maija ja riikka tulivat pian ahistamaan keskustaan mutta jussi jäi yksinään härkkimään luoteisnurkkaan, mikä jälkeenpäin viisasteltuna ratkaisi pelin parilla pisteellä jussin eduksi. Hauskin pelin ulkopuolinen tilanne sattui, kun maija kimpaantui ja kysyi, miksi en neuvo häntä niin paljoa kuin riikkaa ja jussia kun kaikki kumminkin ovat samanlaisia aloittelijoita. No syynä oli se, että maija pelasi koko ajan fiksusti...
Sunnuntaiaamuna pyöräytettiin vielä revanssimatsi Steamia samalla porukalla. Onnistuin kuin onnistuinkin jussin kukistamaan ja maijakin lopulta niisti kakkostilan.
---
MEMOIR '44
Sunnuntai-iltaa jatkettiin vielä mikon kanssa sotapelien merkeissä, kun hyllystä pöytään kaivettiin Memoir '44. Tarkoituksena oli ensin pelata yksi harjoitusmatsi lentokoneiden ollessa mukana ja siihen perään sitten aloittaa kahdeksan taistelun minikampanjaa Välimerellä. mikko pelaisi liittoutuneita ja minä akselivaltoja.
Harjoitustaisteluksi valittiin länsirintamalle kuuluva Yellow Beach elokuulta 1942. Siinä pieni brittien osasto rantautui Ranskan rannikolle tarkoituksenaan tuhota saksalaisten Göbbelsin nimeä kantanut tykkipatteri. Britit lyötiin ja olivat pakotettuja vetäytymään mutta maihinnousualukset olivat jo kerenneet kauaksi ulapalle, joten hyökkääjille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin antautua.
Olipa muuten hyvä, että pelattiin yksi harjoitusmatsi lentsikkasäännöillä ensin (todellisuudessahan ei Yellow Beachille lentokoneet kuuluneetkaan), sillä muutamia virheitä tuli tehtyä. Onneksi nämä saatiin korjattua. Ei mene varsinainen kampanja sitten ihan reisille. Sunnuntaina taisteltiin jo kampanjan kaksi ensimmäistä taistelua mutta sotaraporttia tulee sitten omana kokonaisuutenaan.
---
Loppukevennykseksi pistän tähän vielä kuvan Japanilaisesta Monopolista. Tuota kantta kun katsoo, niin jostain syystä alkaa Monopolikin kiinnostamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti