Käsitelläään ensin parit kirjastopelit ja sitten lopuksi hieman muuta. Lopusta löytyy myös se kevään raikastaja.
Kirjasto 10.4.
Toiseen pöytään alettiin virittelemään Galacticaa ja pelaajia odotellessa vedimme yhden erän For Salea vl4tku vielä liittyessä porukkaan. Melkoinen kiinteistövälittäjä vl4tku olikin, kun nappas ylivoimaisen voiton. Meikäläinen jäi puolestaan toiseksiviimeistäkin sijasta aika kauas. Ei oikein voi mitään taktikoida, kun kädessä tontit ovat sarjassa 15-20. ja siihen vielä joku pahvilaatikko päälle.
Galactican pyörähti sitten käyntiin. Itte jouduin kuitenkin sen jättämään väliin, sillä iltapäivällä oli Karhuviestiin lähtö. Niinpä meillä typokon ja anselmin kanssa kävi maailma kovin pieneksi (Small World). Alkuun valloitin hieman tilaa mäkiläisamatsooneilla. typokon lohikäärmevarpahaiset möyrivät koloissaan toisella laidalla anselmin rikkaiden jättiläisten kanssa. Painuin ensimmäisenä declineen ja toin laivoilla maailman vitsaukseksi luurankoarmeijan, jolla onnistuin leviämään kaikille kolmelle merelle. Lurkkien aikakaudella nähtiin myös sielukkaita velhoja ja perkeleen ghouleja sekä ryösteleviä peikkoja, jotka porukalla hakkasivat amatsoonien rippeet kartalta livakkaan pois. Laajalle levinneiden luurnakojen jälkeen sain ittelleni kolme kierrosta ennen loppua melkein erinomaisen lopetusrodun - lentävät tontut. Heitä ei tapettaisi ja voisin rauhassa lennellä aina sinne, missä tilaa on ja erityisesti koittaa suojella arvokasta declinerotuani. Lihaisat skeletonini pysyisivät vähintään kolmella merialueella turvassa pelin loppuun saakka mutta maalla he olivat helppoa saalista katalille kovis rottamiehille ja muille pahuuden synnyttämille limakasoille. Voitto ei lopulta ollut iso mutta kohtuullinen yhden pisteen niisto. typoko ja minä vedettiin peli läpi kolmella rodulla ja anselmi käytti neljää, joista yksi tosin oli stoutti.
Kirjasto 17.4.
Alkuviritys oli poolin Modern Art. Ehottoman hauskaa ja tulipa samalla ittelle todistettua se, ettei se kuitenkaan ole niin matemaattinen peli kuin pahasti kielitään. Jos muu porukka suostuu maksamaan tauluista "ylihintaa", on itsekin siihen peliin jossain määrin pakko lähteä mukaan. Varsinkin viisinpelissä itse pääsee myymään niin harvoin, ettei pelkästään sen varaan voi jättää. Ylihinnalla tarkoitan sitä, että taulun myyjä tienaa ostajaa enemmän. Loraen tykitti reiluun voittoon yli puolen miljoonan omaisuudella, pool oli kakkonen (400k+), vl4tku ja minä jaettiin kolmospalli (350k+) ja kalle oli neljäs. Kolmossijan kanssa oli semmonen hauska episoodi, että koko pelin viimeisenä tauluna minä ostin juurikin vl4tkulta 70k taulun 56k hintaan yrittäessäni tavoittaa hieman poolia ja loraenia. Reippaasti reilun kaupan hintojen yli siis.
Perään höyryttiin jinxterin, mk7:n ja vl4tkun kanssa Steamia. Muille peli oli ensimmäinen mutta onneksi meikäläinen nyt osasi jo suurinpiirtein säännöt, niin päästiin nopeasti matkaan. Koko pelissäkään ei mennyt kuin se vähän reilut 2,5h, mikä on sääntöselityksineen, setuppeineen ja siivouksineen aika kohtuullinen aika nelinpelille. Ruhrin kartalla pelattiin ja tietenkin siinä tapahtui se muutamassa pelissä klassiseksi muodostunut tapaus: yksi pelaajista menee koilliseen Münsterin nurkille pyörimään ja muut kuristelevat toistensa kurkut verille lännessä/etelässä. Lopputuloksissa tämä koilisen kaveri sitten lopulta voittaa vahvimman takapenkkikuristajan parin pisteen erolla kahden viimeisen jäädessä hiukan kauemmaksi taakse. Tällä kertaa tuo yksinäinen kaveri oli jinxteri ja meikä pääs siihen parin pisteen tuntumaan. Aika kinkkistä tosiaan on - pitäis sinne nurkkaan yhden pelaajan muiden keskustalaisten puolesta uhrautua. Viidellä pelaajalla tämä saattais käydä jo luonnostaan.
Lopuksi vielä ehdittiin poolin ja kallen kanssa Himalayaa testaamaan 2/3-peliä. Avoimin mielin lähdin tutustumaan ja ainakin paketti näytti varsin virkistävältä. Ei se niin paha pelinäkään ollut kuin olin kuullut - ajoittain jopa hauska. Tuuripitoinen mutta niin on moni muukin. Kyllä sitä ainakin itte voi vielä pari peliä pelata. pool tietysti ruletti.
---
Kirjastotouhujen lisäksi anskun, arin, tikun ja vesan kanssa on tullu pelattua erät Rise of Empiresiä ja Thebesiä. Näistä ensimmäinen meni viidellä pelaajalla yllättävän sutjakasti n. 3,5 tuntiin mutta kaikki olivatkin jo entuudestaan sitä pelanneet. Itteä vähän siinä nyppii pelin tietynlainen sotkuisuus. Se ei ole oikein kunnon aluehallintaa, ei resurssioptimointia, ei kaupankankäyntiä, ei sotaa, ei diplomatiaa mutta kuitenkin vähän kaikkea. Nämä ovat kaikki olennaisia sivilisaatiopelin osia ja paketti on niin iso, että alkaa hyvin ymmärtämään miksi civ-pelit ovat niin massiivisia tapauksia. Ehkä se on mahdotonta tehdä keskipitkää civ-peliä. Parempi vain mennä reilusti lyhyeksi Roll Through the Agesin tai Peloponnesin (jota en kyllä ole testannut) tyyliin tai sitten paukuttaa kunnolla pitkäksi. Ei peli nyt kuitenkaan aivan haitarista ole mutta ei siltä kannata odottaa liikoja. Taisin voittaa parilla pisteellä, vaikka lopussa jouduinkin pahaan ruokapulaan ja sitä kautta tuli muutama miinus.
Thebes puolestaan toi pitkästä aikaa oikein tuoreen tuulahduksen ilmaan - juurikin sopivasti kevään kynnyksellä. Hassuinta tässä on tietysti se, että Thebes on vuodelta 2007. Itse pelihän on kohtuullisen tuuripitoinen eikä muutenkaan niin kovin kummoinen syvyydessään mutta se miten peli käsittelee aikaa tuntui todella mukavalta systeemiltä. Eipä vastaavaa ole tullut aiemmin vastaan. Tuon aikamekaniikan vuoksi peliä pelasi oikein fiiliksissä kevyenä ajanvietteenä. Mulla Thebes meni siihen luokkaan pelejä, joihin ei missään tapauksessa tartte pakottaa mukaan mutta joita ei välttämättä aina itse ole ehdottamassa. Silloin tällöin pelattavaksi ok.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti