Taannoin pelattiin tikun ja hyrskyn kanssa matsit Twilight Strugglea. tikun kanssa päästiin jo 6. kierrokselle asti mutta sitten loppui aika kesken ja minun oli lähdettävä tilanteen ollessa USA:lle (tiku) neljä pistettä plussalla. tikulle siis voitto siitä. Vaikea kyllä sanoa miten pelissä olisi käynyt, sillä minä puolestaan olin Euroopassa hyvin vahvoilla ja vain Länsi-Saksa puuttui Euroopan kontrolliin oikeuttavasta hallinnasta. hyrskyä vastaan puolestaan tuli taas turpiin jo neljännellä kierrokselle. Puuuhhhh....
maijan kanssa käytiin myös anselmin luona testailemassa Veran uusia sääntöjä. Itse lähdin täysin tarkoituksella pelaamaan cutthroat-peliä asettumalla laudalla anselmin linnan viereen. Tämä sai maijan näyttämään vahvalta, joten teimme muutaman kierroksen mittaisen hyökkäämättömyyssopimuksen anselmin kanssa. En alunperin ajatellut sopimuksen kestoa sen tarkemmin, kunnes tajusin että se loppuisi kierroksella, jolla anselmilla olisi aloite minuun nähden. Jouduin siis pakon edessä tekemään juuri edeltävällä kierroksella ennaltaehkäisevän iskun. Tästä syttyi täysimittainen sota, jossa murenin täysin. UUuuuhhh. Turpiin vaan jälleen. anselmi voitti.
Wyatt Earpiakin otettiin. anselmi voitti taas.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2009
lauantai 18. huhtikuuta 2009
Rauman kirjasto la 18.4.
Rauman kirjastolla pelailtiin taas. Nyt olikin porukkaa oikein mukavasti paikalla, noin 20, ja pelit pyörivätkin monessa pöydässä. Kirjaston väkeäkin kävi ovellakin ihmettelemässä pelaajamäärää ja toteamassa, että hyvältä näyttää. Mutta sitten itse peleihin:
Mulla oli tähän asti ollut Alhambran kokoinen aukko yleissivistyksessäni, joten pelasin ensimmäiseksi kaiden, paulin ja tonin kanssa sitä yhden pelin. Ihan mukava sekoitus tuuria ja taktiikkaa on kyseessä, mistä johtuen peli etenee suht' rivakasti eikä puuroudu pahasti missään vaiheessa. Skorausmahdollisuuksiakin on sen verran mukavasti tarjolla, ettei kukaan ainakaan tällä kertaa päässyt kovin pahasti peliä dominoimaan vaikka pauli aika guru olikin ja hiihteli voittoon. Itselläni Alhambra menee siihen Menolippu/Carcassonne-kategoriaan, jota on kiva silloin tällöin pelailla mutta ei tarjoa sen kummempaa haastetta.
Alhambran jälkeen pelaajista toni vaihtui ariin ja vesaan, joten päätettiin pelata yksi pikainen Bang ilman kaljakortteja. No eipä niitä kaljoja paljoa tarvinnutkaan, kun vesa heti ekalla kierroksella pelas pöytään vulcan cannonin ja ryttyytti sheriffi paulin reikää täyteen. Itsekin olin lainsuojaton ja pääsin näin nauttimaan voitosta, vaikken asian edistämiseksi mitään tehnykkään. Tässä tuli hyvin esille Bangin kaltaisten pelien suurin heikkus: suuret peliajan vaihtelut. Edellisellä kerralla nööhättiin melkein tuskastuttavan pitkään ja tällä kertaa peli päättyi jo ekalla kiesillä.
Päivän päätteeksi täytettiin toinen aukko yleissivistyksestäni Princes of Florencen muodossa. anselmi pääsikin pelaamaan kolmen nyypän marian, kaiden ja minun kanssa. Itse lähdin peliin vähän samoilla otteilla kuin Alhambraan eli sen kummemmin tilanteita analysoimatta vain opettelemaan ja ihmettelemään. No siinä sitten ostelin kaikkea mahdollista sekaisin ja keskityin anselmin sanoin sub-optimointiin. anselmi itseoikeutetusti ounasi pelin ja ihmetteli miten muut pääsivätkään loppupisteissä niin lähelle, kunnes hän muisti kaivaa parit prestige-kortit esiin ja sai revittyä sopivan kaulan.
PoF on hyvä peli. Tässä vaiheessa näytti siltä, että tasavertaisia strategoita on monia eikä peli ole miltään osin rikki. Ehkä pieni analyysiparalyysin vaara väijyy varjoissa mutta ei ainakaan tällä porukalla siitä koitunut ongelmia. Valinnat eivät nyt ole joihinkin muihin peleihin verrattuna aivan yhtä tiukkoja mutta riittävän haastavia kuitenkin. Huonoakin kuitenkin löytyy: värit, kuvitus ja fontit. Värit ovat taas niitä ärsyttäviä Alean pastellisävyjä, joita löytyy Puerto Ricosta. Kuvituskin on tylsää eikä esimerkiksi eri ammattikortteja erota nopeasti toisistaan siinä vaiheessa, kun haluaisi recruitata kaverilta jonkun tyypin tekemään töitä itselleen. Tekstifonttikaan ei hirveästi tässä vaiheessa auta, sillä se on aivan hirveää luettavaa vaikka teemaan sopiva onkin. No ei siinä mitään. Kyllä tätä oikein mielellään pelaa.
Näiden lisäksi kirjastolla pelattiin ainakin Agricolaa, Galaxy Truckeria, Chinatownia, Reiskaa ja Carcassonnea jollakin ihme lohikäärmelisäosalla.
Mulla oli tähän asti ollut Alhambran kokoinen aukko yleissivistyksessäni, joten pelasin ensimmäiseksi kaiden, paulin ja tonin kanssa sitä yhden pelin. Ihan mukava sekoitus tuuria ja taktiikkaa on kyseessä, mistä johtuen peli etenee suht' rivakasti eikä puuroudu pahasti missään vaiheessa. Skorausmahdollisuuksiakin on sen verran mukavasti tarjolla, ettei kukaan ainakaan tällä kertaa päässyt kovin pahasti peliä dominoimaan vaikka pauli aika guru olikin ja hiihteli voittoon. Itselläni Alhambra menee siihen Menolippu/Carcassonne-kategoriaan, jota on kiva silloin tällöin pelailla mutta ei tarjoa sen kummempaa haastetta.
Alhambran jälkeen pelaajista toni vaihtui ariin ja vesaan, joten päätettiin pelata yksi pikainen Bang ilman kaljakortteja. No eipä niitä kaljoja paljoa tarvinnutkaan, kun vesa heti ekalla kierroksella pelas pöytään vulcan cannonin ja ryttyytti sheriffi paulin reikää täyteen. Itsekin olin lainsuojaton ja pääsin näin nauttimaan voitosta, vaikken asian edistämiseksi mitään tehnykkään. Tässä tuli hyvin esille Bangin kaltaisten pelien suurin heikkus: suuret peliajan vaihtelut. Edellisellä kerralla nööhättiin melkein tuskastuttavan pitkään ja tällä kertaa peli päättyi jo ekalla kiesillä.
Päivän päätteeksi täytettiin toinen aukko yleissivistyksestäni Princes of Florencen muodossa. anselmi pääsikin pelaamaan kolmen nyypän marian, kaiden ja minun kanssa. Itse lähdin peliin vähän samoilla otteilla kuin Alhambraan eli sen kummemmin tilanteita analysoimatta vain opettelemaan ja ihmettelemään. No siinä sitten ostelin kaikkea mahdollista sekaisin ja keskityin anselmin sanoin sub-optimointiin. anselmi itseoikeutetusti ounasi pelin ja ihmetteli miten muut pääsivätkään loppupisteissä niin lähelle, kunnes hän muisti kaivaa parit prestige-kortit esiin ja sai revittyä sopivan kaulan.
PoF on hyvä peli. Tässä vaiheessa näytti siltä, että tasavertaisia strategoita on monia eikä peli ole miltään osin rikki. Ehkä pieni analyysiparalyysin vaara väijyy varjoissa mutta ei ainakaan tällä porukalla siitä koitunut ongelmia. Valinnat eivät nyt ole joihinkin muihin peleihin verrattuna aivan yhtä tiukkoja mutta riittävän haastavia kuitenkin. Huonoakin kuitenkin löytyy: värit, kuvitus ja fontit. Värit ovat taas niitä ärsyttäviä Alean pastellisävyjä, joita löytyy Puerto Ricosta. Kuvituskin on tylsää eikä esimerkiksi eri ammattikortteja erota nopeasti toisistaan siinä vaiheessa, kun haluaisi recruitata kaverilta jonkun tyypin tekemään töitä itselleen. Tekstifonttikaan ei hirveästi tässä vaiheessa auta, sillä se on aivan hirveää luettavaa vaikka teemaan sopiva onkin. No ei siinä mitään. Kyllä tätä oikein mielellään pelaa.
Näiden lisäksi kirjastolla pelattiin ainakin Agricolaa, Galaxy Truckeria, Chinatownia, Reiskaa ja Carcassonnea jollakin ihme lohikäärmelisäosalla.
tiistai 14. huhtikuuta 2009
Pääsiäispashaa tuulettimessa
Viime viikkoon mahtui pari aika tavalla selän verille jättänyttä tappiota. Ensimmäisen oppitunnin sain keskiviikkona, kun hyrskyn kanssa testattiin erä Twilight Strugglea. Itte pelasin jenkeillä ja vastustaja luonnollisesti neukkuja. Molemmille peli oli ensimmäinen, joten itse lähdin ihan täysin kokeilumielellä pelaamaan sen enempää tilanteita analysoimatta. Oma pelini kopsahti jo alkumetreillä, kun pelkästään tunnepohjaisiin perusteluihin nojaten lämäsin Suomen omia merkkejäni täyteen jättäen kylmän sodan alkuvaiheissa tärkeämmät alueet Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa vastustajalle. Tämä johti siihen, että hyrsky voitti pelin jo 50-luvun lopulla käytännössä kahdella tavalla - sekä pisteillä että kontrolloimalla Eurooppaa. Täytyy vielä päästä pelaamaan jokunen peli lisää, jotta näkee koko pelin draaman kaaren ja voi sanoa todellisen mielipiteensä pelistä mutta ainakin näin ensimmäisen pelin jälkeen vaikuttaa hyvälle. Peli on hieno ja teema todella mielenkiintoinen. Normaalisti vihaamani chititkin ovat kohtuullisen helppoja käsitellä, sillä ne pysyvät riittävän erillään toisistaan. Lisää tätä.
Toinen myllytys tuli perjantaina jymy-r:ltä Agricolan K-pakalla pelatussa kaksinpelissä. Itse päätin jo pelin alkuvaiheessa kokeilevani viimeinkin sitä Mansionia, joka oli pyörinyt pelistä toiseen kädessäni (Mansion siis tuplaa kivihuoneista saatavat pisteet). Peli alkoi ihan okkivokki mutta jymiksen läpi pelin jatkunut kettumainen strategia viedä minulta kaikki puut esti tilan kokonaisvaltaisen kehittämisen. Sain kyllä kartanoni pystyyn ja siitä vieläpä makoisat 16 pistettä mutta seitsemän tyhjää ruutua, nolla aitausta ja nolla lehmää toivat sen verran pahat miinukset, että paska levisi tuulettimeen pahemman kerran. Loppupisteet olivat 39-47.
Kevyemmistä peleistä pelattiin enskan kanssa Kadonneita kaupunkeja pari erää, jotka molemmat voitin. Lisäksi maijan, sumon, adin ja enskan pelattiin lauantaina Menolippua ja Ubongoa. maija junaili Menolipun nimiinsä, adin kiilatessa reittien pisteytyksessä enskan ja minun ohitse kakkoseksi. Ubongossa maija ja enska vuoroillaan taktikoivat itsensä voittoon abin ollessa molemmilla kerroilla toinen. Kaikki pelit saivat taas varauksettomat kehut ihmisiltä ja ittelläkin oli oikein mukavaa.
Toinen myllytys tuli perjantaina jymy-r:ltä Agricolan K-pakalla pelatussa kaksinpelissä. Itse päätin jo pelin alkuvaiheessa kokeilevani viimeinkin sitä Mansionia, joka oli pyörinyt pelistä toiseen kädessäni (Mansion siis tuplaa kivihuoneista saatavat pisteet). Peli alkoi ihan okkivokki mutta jymiksen läpi pelin jatkunut kettumainen strategia viedä minulta kaikki puut esti tilan kokonaisvaltaisen kehittämisen. Sain kyllä kartanoni pystyyn ja siitä vieläpä makoisat 16 pistettä mutta seitsemän tyhjää ruutua, nolla aitausta ja nolla lehmää toivat sen verran pahat miinukset, että paska levisi tuulettimeen pahemman kerran. Loppupisteet olivat 39-47.
Kevyemmistä peleistä pelattiin enskan kanssa Kadonneita kaupunkeja pari erää, jotka molemmat voitin. Lisäksi maijan, sumon, adin ja enskan pelattiin lauantaina Menolippua ja Ubongoa. maija junaili Menolipun nimiinsä, adin kiilatessa reittien pisteytyksessä enskan ja minun ohitse kakkoseksi. Ubongossa maija ja enska vuoroillaan taktikoivat itsensä voittoon abin ollessa molemmilla kerroilla toinen. Kaikki pelit saivat taas varauksettomat kehut ihmisiltä ja ittelläkin oli oikein mukavaa.
keskiviikko 8. huhtikuuta 2009
Pari päivää pelkkää peliä
Pelillisesti viime viikonloppu lähenteli superia, kun perjantaina Espoon poijjat HH, slaikkari ja stubbe tulivat viikonlopuksi kylään. Tuliaisena taloon heillä oli Twilight Struggle. Aika mahtavaa! Sääntöjä ei vaan harmittavasti ehditty opetella siinä määrin, että oltaisiin saatu pelit pystyyn. Täytyy sitten kesällä kerätä porukka taas kasaan ja pistää kylmän sodan tapahtumat uuteen järjestykseen.
Perjantaina ehdittiin yleisen turinoinnin ja saunomisen lisäksi pelaamaan tosin vain yksi erä Agricolaa mutta siinä panokset olivatkin sitäkin kovemmat. Ratkaisimme nimittäin nukkumapaikat pelaamalla ja voittaja sai valita ensimmäisenä parisängyn, sohvan ja lattian väliltä. Koska muut pelasivat ensimmäistä kertaa, otimme käyttöön E-pakan. Peli oli varsin kilttiä eikä sen pahempia kurmuutuksia nähty. Itse sain kerättyä mukavan tasaisesti kaikkea ja nappasin voiton. HH:n peli kopsahti yhdellä kierroksella saatuihin kolmeen Begging Cardiin. Minä tietysti valitsin nukkumapaikakseni oman sänkyni ja yllättäen viereeni ei ollut hirveää tunkua vaan slaikkari ja stubbe varasivat seuraavina sohvan ja lattian =)
Lauantaina heräsimmekin sitten huippuvirkeinä kirjastolle, jonka tapahtumista kirjoitinkin edellisessä blogimerkinnässä. Mainittakoon kirjastosta vielä sen verran, että stubbe voitti vesaa ja savaria vastaan yhden sillä hetkellä legendaksi muodostuneen Galaxy Trucker erän pistein 1-0-0. Kuullostaa varsin rankalta reissulta…
Tjoo, kirjaston jälkeen kävimmekin syömässä ja ainakin oma pippuripihvini Vanhan Rauman Kellarissa oli sen verran topakka, ettei illalla enää juuri ruokaa kaivannut joten aikaa pelaamiselle jäi hyvin. Kotiin palattuamme tiensä pöytään löysi ensimmäisenä Puerto Rico, jonka HH oli ystävällisesti tuonut mukanaan. Kukaan ei hirvittävän kokenut pelissä ollut eivätkä säännötkään täysin selvät olleet. Itsekään en tähän asti ole ollut kyseisestä pelistä kovinkaan innostunut. Suurin syy on varmaan laimeassa tunnelmassa, jonka pastellinsävyiset kaupunkilaatat luovat. Itse kaipaisin peliin vähän komeampaa ulkoasua ja, että rakennuslaatoissa olisi tunnistusta helpottava kuva. Peli kuitenkin soljui eteenpäin ja keijo maistui. Puerto Rico-konkari anselmi saapui vielä sopivasti pelin loppuvaiheilla brandypullo kädessään vittuilemaan, kun amatöörit kämmäilivät oikein urakalla. Jos jotain hyvää huutelussa oli, niin se esti ehkä pahimmat mokat. Lopputulosta pelistä en kyllä enää muista.
PR:n aikana myös savari oli ehtinyt liittyä porukkaan, joten meitä oli juurikin sopivasti kuusi henkilöä pelaamaan kahdella pöydällä anselmin suunnittelemaa Veraa. Toisessa porukassa olivat anselmi, HH ja stubbe ja toisessa savari, slaikkari ja minä. Molemmissa pöydissä ensikertalaiset veivät pelit nimiinsä, kun HH ja ville sotivat voitokkaasti. Itse jäin omassa pöydässämme viimeiseksi. Yleisesti Veraa taidettiin pitää varsin mukavana tapauksena.
Rankan optimoinnin ja sotimisen päälle tarvitsimme vähän kevennystä, joten oli PitchCarin aika. Kisasimme kaksi tiukkaa kisaa aika-ajoineen. Kokemus kallisti kupin molemmilla kerroilla hiukan minun suuntaani, sillä nousin kahteen voittoon. Tämä onkin todella peli, jota voi kenties loputtomiin treenata ja jossa voi aina voi kehittyä. Muista sijoituksista en nyt ole enää varma, sillä illan tuosta vaiheesta muistikuvani ovat jo hiemat hatarahkot. Aika lailla tasaisen sekaisin taisivat mennä
Tässä vaiheessa kello näytti jotain kahden ja kolmen väliin. HH siirtyi unimaailmaan ja anselmi lähti kotiinsa valmistautumaan seuraavana aamuna klo 08:00 alkavaan Eläinpyramidi peliin. Jäljelle jääneet väsymättömät ottivat vielä yhden kierroksen Agricolaa. stubbe ja slaikkari olivat yhden pelatun pelin perusteella oppineet maanviljelyksen metkut sen verran hyvin, ettei muista ollut heille enää mitään vastusta. Kun nuo kaksi traktoria kisasivat voitosta, savari ja minä kuokimme kivistä peltoamme ratkoen kolmannen sijan kohtalon. Yllättävää kyllä erot eivät venähtäneet lopussa kovin mielettömiksi. Lopullinen järjestys taisi olla slaikka-stubbe-minä-ville.
Viimeisen pelin loputtua kello oli noin 05:00. Siitä sitten pojat ottivat kolmen tunnin yöunet ja lähtivät aamutuimaan kohti Espoota. Olipa mukava viikonloppu.
Perjantaina ehdittiin yleisen turinoinnin ja saunomisen lisäksi pelaamaan tosin vain yksi erä Agricolaa mutta siinä panokset olivatkin sitäkin kovemmat. Ratkaisimme nimittäin nukkumapaikat pelaamalla ja voittaja sai valita ensimmäisenä parisängyn, sohvan ja lattian väliltä. Koska muut pelasivat ensimmäistä kertaa, otimme käyttöön E-pakan. Peli oli varsin kilttiä eikä sen pahempia kurmuutuksia nähty. Itse sain kerättyä mukavan tasaisesti kaikkea ja nappasin voiton. HH:n peli kopsahti yhdellä kierroksella saatuihin kolmeen Begging Cardiin. Minä tietysti valitsin nukkumapaikakseni oman sänkyni ja yllättäen viereeni ei ollut hirveää tunkua vaan slaikkari ja stubbe varasivat seuraavina sohvan ja lattian =)
Lauantaina heräsimmekin sitten huippuvirkeinä kirjastolle, jonka tapahtumista kirjoitinkin edellisessä blogimerkinnässä. Mainittakoon kirjastosta vielä sen verran, että stubbe voitti vesaa ja savaria vastaan yhden sillä hetkellä legendaksi muodostuneen Galaxy Trucker erän pistein 1-0-0. Kuullostaa varsin rankalta reissulta…
Tjoo, kirjaston jälkeen kävimmekin syömässä ja ainakin oma pippuripihvini Vanhan Rauman Kellarissa oli sen verran topakka, ettei illalla enää juuri ruokaa kaivannut joten aikaa pelaamiselle jäi hyvin. Kotiin palattuamme tiensä pöytään löysi ensimmäisenä Puerto Rico, jonka HH oli ystävällisesti tuonut mukanaan. Kukaan ei hirvittävän kokenut pelissä ollut eivätkä säännötkään täysin selvät olleet. Itsekään en tähän asti ole ollut kyseisestä pelistä kovinkaan innostunut. Suurin syy on varmaan laimeassa tunnelmassa, jonka pastellinsävyiset kaupunkilaatat luovat. Itse kaipaisin peliin vähän komeampaa ulkoasua ja, että rakennuslaatoissa olisi tunnistusta helpottava kuva. Peli kuitenkin soljui eteenpäin ja keijo maistui. Puerto Rico-konkari anselmi saapui vielä sopivasti pelin loppuvaiheilla brandypullo kädessään vittuilemaan, kun amatöörit kämmäilivät oikein urakalla. Jos jotain hyvää huutelussa oli, niin se esti ehkä pahimmat mokat. Lopputulosta pelistä en kyllä enää muista.
PR:n aikana myös savari oli ehtinyt liittyä porukkaan, joten meitä oli juurikin sopivasti kuusi henkilöä pelaamaan kahdella pöydällä anselmin suunnittelemaa Veraa. Toisessa porukassa olivat anselmi, HH ja stubbe ja toisessa savari, slaikkari ja minä. Molemmissa pöydissä ensikertalaiset veivät pelit nimiinsä, kun HH ja ville sotivat voitokkaasti. Itse jäin omassa pöydässämme viimeiseksi. Yleisesti Veraa taidettiin pitää varsin mukavana tapauksena.
Rankan optimoinnin ja sotimisen päälle tarvitsimme vähän kevennystä, joten oli PitchCarin aika. Kisasimme kaksi tiukkaa kisaa aika-ajoineen. Kokemus kallisti kupin molemmilla kerroilla hiukan minun suuntaani, sillä nousin kahteen voittoon. Tämä onkin todella peli, jota voi kenties loputtomiin treenata ja jossa voi aina voi kehittyä. Muista sijoituksista en nyt ole enää varma, sillä illan tuosta vaiheesta muistikuvani ovat jo hiemat hatarahkot. Aika lailla tasaisen sekaisin taisivat mennä
Tässä vaiheessa kello näytti jotain kahden ja kolmen väliin. HH siirtyi unimaailmaan ja anselmi lähti kotiinsa valmistautumaan seuraavana aamuna klo 08:00 alkavaan Eläinpyramidi peliin. Jäljelle jääneet väsymättömät ottivat vielä yhden kierroksen Agricolaa. stubbe ja slaikkari olivat yhden pelatun pelin perusteella oppineet maanviljelyksen metkut sen verran hyvin, ettei muista ollut heille enää mitään vastusta. Kun nuo kaksi traktoria kisasivat voitosta, savari ja minä kuokimme kivistä peltoamme ratkoen kolmannen sijan kohtalon. Yllättävää kyllä erot eivät venähtäneet lopussa kovin mielettömiksi. Lopullinen järjestys taisi olla slaikka-stubbe-minä-ville.
Viimeisen pelin loputtua kello oli noin 05:00. Siitä sitten pojat ottivat kolmen tunnin yöunet ja lähtivät aamutuimaan kohti Espoota. Olipa mukava viikonloppu.
sunnuntai 5. huhtikuuta 2009
Rauman kirjasto la 4.4.
Eilen oli vuorossa järjestyksessään neljäs Rauman kirjaston lautapelikerhon pelilauantai. Ennakkoon suurin jännitys kohdistui paikalle saapuvien pelaajien määrään, sillä edellisellä kerralla osanottajia oli vähän vähemmän ja tälläkin kerralla tiesin että 4-5 niin sanottua vakikävijää ei pääsisi paikalle. Kuka oli shakkiturnauksessa, kuka lapsenlikkana ja kuka matkoilla. Meillä oli kuitenkin vähän vahvistuksia paikalla, kun HH, slaikkari ja stubbe tulivat Espoosta asti viikonlopuksi kyläilemään. Lopulta paikalle saapui 12 innokasta, mikä oli olosuhteet huomioon ottaen mielestäni varsin mukava määrä. Uusiakin naamoja (kaide ja tomi) näkyi ja toivottavasti innostus jatkoja varten tarttui.
Ensimmäisenä pelasimme kaiden mukanaan tuomaa Bangia, jota ei itsekään ollut tullut aikaisemmin pelattua. Kuusi pyssysankaria, slaikkari, HH, tomi, stubbe, kaide ja minä, asettui piiriin ja räiskintä oli valmis alkamaan. Meitsi oli luopio ja mikäs sen mukavampaa olisikaan ollut, kuin yrittää saada sekä lainsuojattomat että sheriffi apulaisineen hengiltä. slaikkari oli sheriffi ja avitti meikäläistä kivasti ampumalla kostoksi muun muassa oman apulaisensa HH:n. Apulaissheriffi nimittäin päätti ensimmäisellä kierroksella ilmaista olevansa slaikkarin kanssa samalla puolella ampumalla häntä polveen. Polveen ampuminen ilmeisesti sai sheriffin sen verran kovaan raivoon, että apulaisensa nirhaamisen jälkeen hän nosti kylän kovanaamat yksi toisensa jälkeen leukakeinuun. slaikkari on tän kaupungin sheriffi.
Bangissa länkkäritunnelma on mielestäni hyvin saavutettu nopean temmon, yksinkertaisten sääntöjen ja sopivan kuvituksen myötä. Mekaniikan puolesta peli ei kovin tiukkoja valintoja tarjoa eikä muutenkaan vaadi sen kummempaa analysointia mutta näitä puutteita teema ja pelin hauskuus hyvin kompensoivat. Miinuksia jos haetaan, niin peli saattaa ikävästi venyä liiallisten lisäenergioiden myötä.
Paukuttelun jälkeen pöydissä alkoi pyöriä Carcassonnea, Galaxy Truckeria ja Race for the Galaxya. Itse pelasin HH:n ja slaikkarin kanssa useamman erän Reiskaa. Ensimmäistä peliä dominoi HH, toista minä ja kolmannen taisi slaikkari voittaa. Aika mukavasti jakautui menestys tasapuolisesti kaikille.
Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä pitänyt ottaa enemmän vastuuta sopivien "porttipelien" peluuttamisesta. Nyt heti ensimmäisenä pelattiin Bangia, joka ei ehkä kuitenkaan uppoa kaikille vaikka hauska onkin. Lisäksi GT ja Reiska ovat ihan selkeitä "gamer's game"-kategoriaan meneviä tapauksia. No toisaalta, kyllähän se omakin ja muutaman kaverin peliharrastus lähti liikkeelle Illuminatista, joka ei sekään varmasti se paras aloituspeli ole.
Tämmöistä tällä kertaa kirjastolla.
Ensimmäisenä pelasimme kaiden mukanaan tuomaa Bangia, jota ei itsekään ollut tullut aikaisemmin pelattua. Kuusi pyssysankaria, slaikkari, HH, tomi, stubbe, kaide ja minä, asettui piiriin ja räiskintä oli valmis alkamaan. Meitsi oli luopio ja mikäs sen mukavampaa olisikaan ollut, kuin yrittää saada sekä lainsuojattomat että sheriffi apulaisineen hengiltä. slaikkari oli sheriffi ja avitti meikäläistä kivasti ampumalla kostoksi muun muassa oman apulaisensa HH:n. Apulaissheriffi nimittäin päätti ensimmäisellä kierroksella ilmaista olevansa slaikkarin kanssa samalla puolella ampumalla häntä polveen. Polveen ampuminen ilmeisesti sai sheriffin sen verran kovaan raivoon, että apulaisensa nirhaamisen jälkeen hän nosti kylän kovanaamat yksi toisensa jälkeen leukakeinuun. slaikkari on tän kaupungin sheriffi.
Bangissa länkkäritunnelma on mielestäni hyvin saavutettu nopean temmon, yksinkertaisten sääntöjen ja sopivan kuvituksen myötä. Mekaniikan puolesta peli ei kovin tiukkoja valintoja tarjoa eikä muutenkaan vaadi sen kummempaa analysointia mutta näitä puutteita teema ja pelin hauskuus hyvin kompensoivat. Miinuksia jos haetaan, niin peli saattaa ikävästi venyä liiallisten lisäenergioiden myötä.
Paukuttelun jälkeen pöydissä alkoi pyöriä Carcassonnea, Galaxy Truckeria ja Race for the Galaxya. Itse pelasin HH:n ja slaikkarin kanssa useamman erän Reiskaa. Ensimmäistä peliä dominoi HH, toista minä ja kolmannen taisi slaikkari voittaa. Aika mukavasti jakautui menestys tasapuolisesti kaikille.
Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä pitänyt ottaa enemmän vastuuta sopivien "porttipelien" peluuttamisesta. Nyt heti ensimmäisenä pelattiin Bangia, joka ei ehkä kuitenkaan uppoa kaikille vaikka hauska onkin. Lisäksi GT ja Reiska ovat ihan selkeitä "gamer's game"-kategoriaan meneviä tapauksia. No toisaalta, kyllähän se omakin ja muutaman kaverin peliharrastus lähti liikkeelle Illuminatista, joka ei sekään varmasti se paras aloituspeli ole.
Tämmöistä tällä kertaa kirjastolla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
