Pelillisesti viime viikonloppu lähenteli superia, kun perjantaina Espoon poijjat HH, slaikkari ja stubbe tulivat viikonlopuksi kylään. Tuliaisena taloon heillä oli Twilight Struggle. Aika mahtavaa! Sääntöjä ei vaan harmittavasti ehditty opetella siinä määrin, että oltaisiin saatu pelit pystyyn. Täytyy sitten kesällä kerätä porukka taas kasaan ja pistää kylmän sodan tapahtumat uuteen järjestykseen.
Perjantaina ehdittiin yleisen turinoinnin ja saunomisen lisäksi pelaamaan tosin vain yksi erä Agricolaa mutta siinä panokset olivatkin sitäkin kovemmat. Ratkaisimme nimittäin nukkumapaikat pelaamalla ja voittaja sai valita ensimmäisenä parisängyn, sohvan ja lattian väliltä. Koska muut pelasivat ensimmäistä kertaa, otimme käyttöön E-pakan. Peli oli varsin kilttiä eikä sen pahempia kurmuutuksia nähty. Itse sain kerättyä mukavan tasaisesti kaikkea ja nappasin voiton. HH:n peli kopsahti yhdellä kierroksella saatuihin kolmeen Begging Cardiin. Minä tietysti valitsin nukkumapaikakseni oman sänkyni ja yllättäen viereeni ei ollut hirveää tunkua vaan slaikkari ja stubbe varasivat seuraavina sohvan ja lattian =)
Lauantaina heräsimmekin sitten huippuvirkeinä kirjastolle, jonka tapahtumista kirjoitinkin edellisessä blogimerkinnässä. Mainittakoon kirjastosta vielä sen verran, että stubbe voitti vesaa ja savaria vastaan yhden sillä hetkellä legendaksi muodostuneen Galaxy Trucker erän pistein 1-0-0. Kuullostaa varsin rankalta reissulta…
Tjoo, kirjaston jälkeen kävimmekin syömässä ja ainakin oma pippuripihvini Vanhan Rauman Kellarissa oli sen verran topakka, ettei illalla enää juuri ruokaa kaivannut joten aikaa pelaamiselle jäi hyvin. Kotiin palattuamme tiensä pöytään löysi ensimmäisenä Puerto Rico, jonka HH oli ystävällisesti tuonut mukanaan. Kukaan ei hirvittävän kokenut pelissä ollut eivätkä säännötkään täysin selvät olleet. Itsekään en tähän asti ole ollut kyseisestä pelistä kovinkaan innostunut. Suurin syy on varmaan laimeassa tunnelmassa, jonka pastellinsävyiset kaupunkilaatat luovat. Itse kaipaisin peliin vähän komeampaa ulkoasua ja, että rakennuslaatoissa olisi tunnistusta helpottava kuva. Peli kuitenkin soljui eteenpäin ja keijo maistui. Puerto Rico-konkari anselmi saapui vielä sopivasti pelin loppuvaiheilla brandypullo kädessään vittuilemaan, kun amatöörit kämmäilivät oikein urakalla. Jos jotain hyvää huutelussa oli, niin se esti ehkä pahimmat mokat. Lopputulosta pelistä en kyllä enää muista.
PR:n aikana myös savari oli ehtinyt liittyä porukkaan, joten meitä oli juurikin sopivasti kuusi henkilöä pelaamaan kahdella pöydällä anselmin suunnittelemaa Veraa. Toisessa porukassa olivat anselmi, HH ja stubbe ja toisessa savari, slaikkari ja minä. Molemmissa pöydissä ensikertalaiset veivät pelit nimiinsä, kun HH ja ville sotivat voitokkaasti. Itse jäin omassa pöydässämme viimeiseksi. Yleisesti Veraa taidettiin pitää varsin mukavana tapauksena.
Rankan optimoinnin ja sotimisen päälle tarvitsimme vähän kevennystä, joten oli PitchCarin aika. Kisasimme kaksi tiukkaa kisaa aika-ajoineen. Kokemus kallisti kupin molemmilla kerroilla hiukan minun suuntaani, sillä nousin kahteen voittoon. Tämä onkin todella peli, jota voi kenties loputtomiin treenata ja jossa voi aina voi kehittyä. Muista sijoituksista en nyt ole enää varma, sillä illan tuosta vaiheesta muistikuvani ovat jo hiemat hatarahkot. Aika lailla tasaisen sekaisin taisivat mennä
Tässä vaiheessa kello näytti jotain kahden ja kolmen väliin. HH siirtyi unimaailmaan ja anselmi lähti kotiinsa valmistautumaan seuraavana aamuna klo 08:00 alkavaan Eläinpyramidi peliin. Jäljelle jääneet väsymättömät ottivat vielä yhden kierroksen Agricolaa. stubbe ja slaikkari olivat yhden pelatun pelin perusteella oppineet maanviljelyksen metkut sen verran hyvin, ettei muista ollut heille enää mitään vastusta. Kun nuo kaksi traktoria kisasivat voitosta, savari ja minä kuokimme kivistä peltoamme ratkoen kolmannen sijan kohtalon. Yllättävää kyllä erot eivät venähtäneet lopussa kovin mielettömiksi. Lopullinen järjestys taisi olla slaikka-stubbe-minä-ville.
Viimeisen pelin loputtua kello oli noin 05:00. Siitä sitten pojat ottivat kolmen tunnin yöunet ja lähtivät aamutuimaan kohti Espoota. Olipa mukava viikonloppu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti