Jo lauantai-iltana pelattiin kylässä olevien hartzan ja rosan kanssa ensin erä Genialia ja sitten Fist of Dragonstonesia, jotka molemmat olivat vieraille uusia pelejä. Ainakin kommenttien perusteella pelit tuntuivat maistuvan erinomaisesti. Vielä aamupalallakin hartza muisti kehua molempia pelejä, vaikka epäilikin Dragonstonesin kohdalla mielipiteensä johtuvan siitä että voitti sen pelin. Genial sai sensijaan varauksettomat kehut. Myös omasta mielestäni molemmat ovat hyviä pelejä.
Sunnuntaina sitten oli vuorossa kesäiset tornipelit. hartzan, rosan ja maijan kanssa pelattin nopea 6nimmt, jossa hartza sai kyllä kunnolla runtua varsinkin rosan suunnalta. Tämän jälkeen vieraat suuntasivatkin kotimatkalle ja me jäimme maijan, vesan ja paulin kanssa Genialia pelaamaan. Miss Genial maija runttasi viisi väriä tappiin ja heikoinkin oli 15 pisteessä. Ei tarvinnut tuloksia kovin tarkasti tutkia voittajan löytämiseksi. vesa ja pauli olivat aika lähellä toisiaan mutta pauli vei pidemmän korren ja pääsi tuulettamaan kakkospaikkaa. Itse jäin voittotaistelusta kauas, kun keltainen väri jäi aika pahasti muista jälkeen.
Abstraktien pelien jälkeen siirryttiinkin vahvasti temaattisempien pelien pariin. Vuorossa oli monen yrityksen jälkeen viimeinkin pelipöytään saatu Tide of Iron. Itselleni kyseessä oli seuraava luonnollinen askel monimutkaisempien sotapelien maailmaan Memoir '44:n jälkeen, sillä peleissä on paljon yhtäläisyyksiä. ToI on kuitenkin astetta monimutkaisempi, mikä tekee siitä M44:sta realistisemman.
Skenaarion nimeä en nyt muista mutta siinä vesa ja minä pelasimme kahdestaan mikkoa vastaan. Tavoitteenamme oli ajaa saksalaiset pois eräästä kylästä ja ottaa alue haltuumme. Balanssi oli selvästi amerikkalaisten (vesan ja minun) puolella, sillä meillä oli paljon enemmän joukkoja käytettävissämme. Saksalla puolestaan oli käytössään todella ilkeitä kranaatinheittimiä ja konekiväärijoukkoja. Varsinkin saksalaiset kk-ryhmät niittivät rivejämme todella tehokkaasti eikä aloittelijoiden etenemisestä meinannut tulla mitään. Läpimurto saavutettiin kuitenkin kreiviin aikaan, sillä viimeisellä kierroksella saavutimme ratkaisevat voittoon tarvittavat pisteet.
Pelin aikana jouduttiin sääntökirjaa selaamaan hyvin paljon, mikä venytti skenaarion noin neljätuntiseksi. Sääntökirjasta huolimatta moni asia jäi kaipaamaan vastausta ja jouduimmekin tekemään turhan paljon "demokraattisia" päätöksiä. Tide of Iron on kyllä hyvä mutta itse pidän Memoir '44:sta parempana pelinä seuraavista syistä:
- Tide of Ironissa käytettävät squadbaset ovat melko hankalia käyttää. Figujen jatkuva irroittelu ja kiinnittely on muovisista pikkutapeista johtuen hiukan työlästä.
- Tide of Ironin sääntökirjassa on turhan paljon tulkinnanvaraisia kohtia
- Memoir '44 on paljon nopeampi pelata
- Memoir '44 näyttää paremmalta
Sotapelinä ToI on monipuolisempi ja realistisempi mutta pelin sujuvuus pitää vielä vaakakupin kallistuneena Memoirin suuntaan, sillä loppupeleissä molemmat pelit tarjoavat melko samankaltaisen kokemuksen. Mutta kyllä Rauta-aaltoakin mielellään pelaa ja aionkin tilaisuuden tullen pelata - ei siinä mitään.
Illan päätteeksi vielä pikku ruokatauon jälkeen kokeilimme paulin kanssa yhden erän Agricolaa kaksinpelinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti