Keskitoukokuu

Helatorstai 13.5. (Vesitorni)

Puoliltäpäivin paikalle täräyttäessä loraen ja jinxteri olikin jo Battle Lineä tuuttaamassa. Myö puolestaan maijan, typokon, hermannin ja poolin kanssa etsittiin alkuun jotain lyhyempää, joten sehän oli Small Worldin aika. Siinä oli kolme pikkumaailman konkaria kahta aloittelijaa vastaan. Alussa maija ja pool vetivät aika järjestään yli kymmentä pistettä kierroksessa. typokolla puolestaan oli Ghouleilla äärettömän hidas startti, mikä sitten kostautukin kuten lopussa nähtiin. Meikäläinen veti lähes kaikilla kieseillä 7-9 pistettä enkä ollut oikein taistelussa mukana, kunnes parilla vikalla kiekalla tuli hyviä potteja. Varsinkin toiseksi viimeinen kierros, jolla valitsin Merchant-Orcsin toi hyvät pojot, sillä örkkien päälle oli kertynyt 7 rahaa ja mulla oli sekä Giantit että Spirit-Sorcererit declinessä. Varmaan yhteensä joku 20p tuli tuossa yhdellä rykäsyllä. Loppupisteet: 82-81-79-6x-6x (meitsi-maija-pool-typoko-hermanni), eli aika viime hetkillä noustiin taistoon mukaan.

Peli kestikin kuitenkin hiukan pidempään kuin kuviteltiin ja tässä välissä olikin sitten loistava aika nauttia kahvilan eväitä. Muut rupesivat Dungeon Lordsia holvaustelemaan sillä välin. maija ja meitsi kokkeiltiin puolestamme sitten Roll through the Agesia, joka oli nyt näitä uusia Saksan tilauksia. Peli oli sitä mitä muistinkin ja miltä se näyttääkin, eli sivilisaatio-Yatzya. Aina oon yatzysta tykänny ja siitä kun vielä sivilisaatioversio on väännetty, niin loistava paketti - varsinkin kun peli kestää sen 15-20min. Kaksi erää otettiin. Onnistuin voittamaan molemmat.

Rollailujen jälkeen moggmanin ja poolin kanssa koitettiin kolmestaan El Grandea. Joskus 3-4 vuotta sitten olin tätä viimeksi pelannut eikä se oikein silloin hirvittävästi napannut joskaan en myöskään varsinaisesti vihannut. Nyt on kuitenkin tarkistettava arvosanaa ylöspäin, sillä El Grande on erinomainen aluehallintapeli. Ehkä sitä ei silloin aikoinaan ollut kypsä tämmöiselle suoralle aluehallintamätölle. Nyt kun on vähän kypsynyt pelaajana ja opetellut sietämään aluehallinan in your face -meiningin, niin pakko on tästäkin tykätä. Näin totesin jo pelin alkumetreillä, mielipiteeseen ei vielä pelin lopputulos ollut ehtiny vaikuttaa (138-120-95, minä-pool-moggman).

Päivän lopuksi vielä testattiin yksi erä High Societya. Mekaanisesti aika vahavasti For Salen tapainen peli mutta tunnelmaltaan hiukan erilainen, sillä High Societyssä bidataan suoraan voittopistekorteista eikä raha ratkaise mitään muuta kuin viimeisen sijan. Tykkään kyllä molemmista mutta on todellakin makuasia kummanko näistä omaan pelihyllyyn valitsisi. Tämäkin meni meikäläisen nimiin (kiitos vl4tkun, jolla oli eniten pisteitä mutta jätettiin köyhimpänä viimeiseksi), joten aika hyvin onnistui päivän pelit. Viisi peliä / viisi voittoa.

---

Helatorstain jälkeen kävin vähän sukuloimassa. Kummipoikaa (10v) ja hänen isoveljeänsä (14v) molempia vastaan pelasin yhden pelin shakkia. Niukin naukin voitin. Aika kovia luita.

Lisäksi oman isoveljeni enskan ja serkkumme juhon kanssa pelailtiin pari erää perus-Carcassonnea. Toisen voitin ja toisen taas enska voitti. juhoa kovasti kehtuutti hävitä kahdesti.

---

Vesitorni 16.5.

Tällä kertaa itte tulinkin hiukan myöhässä paikalle. Muut pelailivat Warrior Knightsia, joka ei poolille tuntunut lainkaan sopivan. Yhteisellä suostumuksella hän sai hiipua pelistä sivuun lyömään meikäläisen kanssa kahdestaan El Grandea pöytään. Kaksinpelinä tämä suuruus toimii kohtuu hyvin, vaikkakin luonne muuttuu melkoisesti häviämisen myötä. Alkuun lähetin caballerojani laudalle niin paljon kuin pystyin ja lopussa keskityin enää niiden siirtelyyn. Strategia toimi kohtuu hyvin, kun ei ollut kuin yksi ihminen sotkemassa kuvioita ja nappasinkin noin 60p voiton.

Grandeilun jälkeen tyypattiin loraenin, poolin ja meikäläisen voimin Greed Incorporated. Peli on kohtuullisen simppeli ja sitä anselmikin ihmetteli, että miten tässä voi olla näin lyhyt sääntökirja. Yksinkertaisuus on kuitenkin silmänlumetta, sillä säännöt mahdollistavat aika monisyisiä toimintoja ja venkoiluja - vähän niinkuin oikeassa liike-elämässäkin. Alkupelissä ei niin paljon ihmeellisyyksiä ollut mutta hauskuus alkoi heti, kun ensimmäiset firmat aloittivat saneeraukset ja kun ensimmäiset uudet yhtiöt putkahtivat esiin. Se se vasta vasta venkoilua olikin kun rahavirrat siirtyilivät firmoista toiseen aika mielikuvituksellisesti ja pelaajat koittivat järjestellä itteään johtokuntiin. Eipä oikein samanlaista tunnelmaa tule missään muussa pelissä.

Nyt siis pelattiin kolmella pelaajalla, mitä tullaan kyllä jatkossa välttämään, mikäli se vain meikäläisestä on kiinni. Ensinnäkin bidauksiin ja kähmäilyihin tulee varmasti enemmän rähinää useammalla pelaajalla. Toisekseen kolminpeli kestää huomattavasti pitempään (12 kierrosta) kuin nelin- tai viisinpeli (8 kierrosta). Tämä jälkimmäinen oikeastaan on se keskeisin syy mielipiteeseeni. Tusinan verran kierroksia tuntuu vain tässä pelissä ehkä hiukan pitkältä. Sääntöselityksineen ja muutamine sääntötarkistuksineen meillä meni nyt se vajaa neljä tuntia.

Pelin aikana mietittiin, pitääkö aina toimitusjohtajan erottamisen jälkeen yrityksestä saneerata yksi osake pois vaikka toimitusjohtajaksi nousisi johtokunnasta sama pelaaja, joka jo istui CEO:n pallilla? Vastaus ainakin Geekin mukaan on, että kyllä. Aina toimitusjohtajan saadessa kenkää, yritystä saneerataan.