Kärmespelailua

Onnistuin kuin onnistuinkin organisoimaan muuttokuorman pakkauksen niin, että pääsin irroittamaan tänään muutaman tunnin Kärmeksen peli-iltaa varten. Blogista on jäänyt itseasiassa päivittämättä viime viikkoinenkin Kärmespelailu, joten tehdään se nyt samalla.

Viime viikolla pelasin varman päälle ja ilmoitin muille pullatarjoilusta ainakin toistaiseksi viimeisen Kärmesiltani johdosta. Leivoin emä hyvät pullat ja kaikki menikin, vaikka paikalla ei niin hirveästi porukkaa ollutkaan. Ihmisiä oli kuitenkin tarpeeksi kahteen pitkään peliin. Toisessa pöydässä pelattiin Italiaa ja meidän pöydässämme Die Macheria. Saksan vaaleihin sijoittuva Die Macher oli aika ristiriitainen tapaus. Vähän etukäteen kauhistelin 15 osaan jakautuvaa vuoroa mutta varsin toimivaksi systeemi lopulta osoittautui. Näin aloittelijana mulla ei ollut käytännössä mitään mahkuja kokeneempia kj:tä ja storvikkia vastaan ja oikeastaan pystyin vain kuulaa vastaan kisaamaan. Paljon tuli virheitä tehtyä ja voittotaistelun karattua jo hyvin aikaisessa vaiheessa vähän intokin peliin laantui. Uskon, että muutaman vakioporukalla pelatun matsin jälkeen Die Macher olisi varmasti hyvin nautittavaa mutta nyt pelkkään opetteluun käytetyt 4 tuntia tuntuivat ajoittain saatanallisen pitkiltä. Piti välillä ihan kunnon otsanoja ottaa pöydän reunasta, jotta jaksoi taas omalla vuorolla keskittyä. Tässä mielessä peli onnistuu mallintamaan politiikkaa varsin mainosti - untuvikkoa pöllytetään. Satunnaispelailuun Die Macher on täysin sopimaton mutta vakiporukalla pelattuna näen paljon potentiaalina enkä missään tapauksessa huonoksi peliksi leimaa. Joskus ehkä jopa pelaan uudestaan.

Tänään sitten alkajaisiksi otettiin Winner's Circle, jota olin foorumilla toivonut. Saavuin Luksalle vähän myöhässä, jolloin peppis, olli, storvik, joose ja tainio olivat jo ehtineet pelaamaan ensimmäisen kolmesta kierroksesta. No ei se mitään, pääsinpä kuitenkin tutustumaan peliin edes kahden kierroksen ajaksi ja oli muuten pirun hauska peli. Pelissä oli mukavasti puhetta ja sitä kautta vuorovaikutusta, jotta peliin pääsi osallistumaan myös muiden pelaajien vuoroilla. Downtimeä ei siis käytännössä ollut lainkaan. Lisäksi laukkakilpailu oli jännittävää alusta loppuun asti. Pelin omistamista ajatellen ehdotonta plussaa on, että säännöt pystyy selittämään muutamassa minuutissa. Miinusta tulee ainoastaan komponenteista. Hevosten värit menivät helposti ainakin mulla sekaisin ja pahvichitit olivat toivottoman ohuet. Laadukkaammilla komponenteilla peli ois ehdottomasti kiitettävän arvoinen mutta nyt mun asteikolla Winner's Circle yltää hyvän tasolle. Eipä silti, kyllä tämänkin voisi hankkia omaan hyllyyn. Onnistuin muuten vielä voittamaankin pelin, vaikka annoin muille yhden kierroksen etumatkaa.

Hevostelun jälkeen odottelimme storvikin kanssa lisää pelaajia Nexus Opsiin. Siinä odotellessamme mätimme kaksinpeleinä erät Battle Linea, 6 Nimmtia ja Genialia. Raumalle muuttoa silmällä pitäen olin miettinyt Battle Linen, 6 Nimmtin ja Nexus Opsin hankkimista, joten olin erittäin tyytyväinen päästessäni ensin testaamaan. Yleisagendana mulla on nyt ollut hieman kevyemmät pelit, joita voi helpommin ajanvietteenä lätkiä ja samalla saan salakavalasti niiden avulla houkuteltua tulevat raumalaiset tutut tarttumaan kovempiin lautapeleihin. Totuus on, että kevyet pelit johtavat kovempiin peleihin ja jo yhdestä kerrasta voi jäädä koukkuun.

Battle Line oli jopa parempi kuin odotin ja sopii nykyagendaani loistavasti. Parasta siinä on vieläpä se, että se on kaksipeli ja helppoudesta huolimatta pelissä riittää syvyyttä ja vaikeita valintoja. Harmi vain, ettei sitä tällä hetkellä ole kaupoissa saatavilla. Todellisuudessahan lähes vastaavaa peliä voisi normaalilla korttipakalla pelata mutta, silloin siitä kuitenkin puuttuisi teeman mukanaan tuoma lisämauste. Sitten se olisi vain yksi tikkipeli toisten joukossa. Täytyy nyt kuitenkin toistaiseksi tyytyä normikorteilla pelaamaan ja tiedäppä häntä, jos sitä vaikka unohtaisi Battle Linen kaipuun.

6 Nimmtistä voin todeta sen verran, että myös tämä peli täyttää kriteerit loistavasti. Valitettavasti peli vaatisi usempia pelaajia ollakseen parhaimmillaan mutta en minä silti kaksinpeliäkään suorilta lähtisi tyrmäämään. Voi sitä huonomminkin käyttää aikaansa. 6 Nimmt on Battle Linea yksinkertaisempi eikä siirtojaan tartte juurikaan miettiä. Uskon, että kokemuksen myötä pelitapa muuttuu melkolailla vakioksi muiden vastaavien pelien tapaan. Sitä vain vähän taktiikkaansa muuttelee käsikorttien ja vastustajien mukaan. Tämä ei tietenkään ole huono juttu, sillä välillä sitä kaipaa tuttuja ja turvallisia pelejä.

Jos Winner's Circle oli nyt se valkoinen voittajasuosikki, niin Genial oli illan musta hevonen. Teeman puute oli tässä abstraktissa laattojenasettelupelissä ainut mikä vähän häiritsi mutta toisaalta päälleliimattu teema olisi todennäköisesti häirinnyt enemmän. Peli toimi erinomaisesti kahdella pelaajalla eikä turhaan tarvinnut kaveria odotella. Näen kaikessa pelin nerokkuudessa kuitenkin sen riskin, että varsinkin useammalla pelaajalla downtime saattaa muodostua melkoiseksi ongelmaksi. Jostakin syystä ihmisillä on tapana ottaa nämä abstraktit pelit hyvin vakavasti. Ehkä se johtuu siitä, että ko pelit mielletään eräänlaisiksi älykkyystesteiksi, joissa häviäminen tarkoittaa tyhmyyttä. Sama ilmiö on nähtävissä muun muassa Blokuksen kanssa. Itse ainakin tällä hetkellä pelaan näitä 'älykkyystestejä' mielelläni mutta kokemukseni mukaan peliseuran löytäminen voi olla välillä nihkeää.

Lopuksi sitten päästiin viimein Nexus Opsin kimppuun. Säännöt ovat tässäkin kiitettävän yksinkertaiset. Teemakin on varsin miellyttävä, komponentit hyvännäköisiä ja peli toimi eteni melko jouhevasti. Jokin tosin pelissä tökki ja se oli todennäköisesti voittopisteiden tienausmekaniikka. Kyllä minun mielestäni kevyessäkin sotapelissä edes suurimman osan tavoitteista pitäisi olla kaikkien tiedossa. Nyt tässä sodassa ei strategialle ollut juurikaan sijaa ja taktiset valinnat olivat yhdentekeviä, sillä pisteitä ropisi porukalle milloin mistäkin. Noppatuurin hyväksyn sotapelissä, sillä todennäköisyyksiä voi yleensä aina muokata. Sitä en kuitenkaan hyväksy, ettei kaverin voittoa voi mitenkään estää kun on täysin mahdotonta arvata, mikä hänellä mahtaa olla tavoitteenaan.

Huomenna käännetäänkin sitten nokka kohti Raumaa.