Sitten päästäänkin purkamaan järjestyksessään ensimmäistä Ropecon-reissuani. Vaikka aikaisemmin tulikin Otaniemessä asuttua, niin olin kyllä tehokkaasti onnistunut väistämään edelliset conit.
Reissuun lähdin jo päivää ennen Ropeconin alkua, koska oli aika käydä sukuloimassa. Lahjoitin kummipojalle Menolipun aiemmin antamani Bohnanzan jatkoksi. Näitä sitten pelattiin muutamat pelit. Bohnanzaa pelatiin kummipojan osalta helpotetuilla säännöillä siten, että hän sai istuttaa papukortteja vuoronsa alussa mistä kohdasta kättä tahansa. Minulla oli tietenkin kovan jätkän maine puolustettavanani, joten en voinut antaa 7-v kummipojan tai kahden muutamaa vuotta vanhemman isoveljensä voittaa. Kovia suorituksia poijjat kuitenkin tekivät ja varmasti on piakkoin jo kovia matseja tiedossa.
Perjantaina sitten koitti Ropeconin ensimmäinen päivä. Alkuperäisenä suunnitelmana oli pelata Carcassonnen SM-kisojen alkusarjan pelit alta pois ja sitten siirtyä muiden pelien pariin. Turnaussysteemi oli kuitenkin hyvin turhauttava, sillä pelaajat olivat itse vastuussa vastustajien löytämisestä samalla kun pelilaatikoita oli vain yksi kpl paikalla. Sai Carcassonne jäädä, vaikka voitinkin sen yhden matsin, jonka pelasin. Sen sijaan keskityimme jymy-r:n ja hänen veljensä markuksen sekä kaverin janskin kanssa muihin peleihin. Perjantaina tuli opetettua muulle porukalle tuntemattomia pelejä kuten Ubongo ja Race for the Galaxy. Ubongo taisi saada lähes varauksettoman hyvän vastaanoton. Ei peliä oikein voi kritisoida mistään. Tietysti ainahan peli voisi olla hienompi ja monimutkaisempi mutta sitten se ei enää toimisi siinä, missä Ubongo on nyt hyvä, eli sekalaisen porukan viihdyttämisessä pienellä vaivalla. RftG puolestaan aiheutti puolestaan hieman narinaa San Juanissa kunnostautuneelta jymy-r:ltä. Itsekin olen jymyn kanssa samaa mieltä, eli Reiskassa on liikaa sekalaisia kortteja ja epäintuitiiviset säännöt aloittelijaa ajatellen. Kokemuksestani huolimatta olen edelleen kyllä täysin pihalla tästä kilpajuoksusta. Ei vain millään ota upotakseen minun kaaliini, kuinka tätä pitäisi pelata menestyäkseen. Pitäisi ehkä pystyä seuraamaan enemmän muiden peliä sen sijaan, että keskityn vain ittekseni hitsailemaan.
Perjantain parasta antia oli kuitenkin minulle uusi tuttavyys Yspahan. Omistan jo entuudestaan kaksi Ystari Gamesin julkaisemaa peliä, Mykerinoksen ja Cayluksen. Yspahan jatkoi laatunsa puolesta samalla linjalla ja peli nousi hyvin lähelle hankintalistalleni päätymistä. Pelissä on hieman kevyempi tunnelma kuin kahdessa muussa mainitsemassani Ystari-pelissä, mikä tekee Yspahanista miellyttävän kokemuksen. Optimointia ja tiukkoja valintoja pelissä edelleen on runsaasti mutta samanlaista verenmaku suussa vääntämistä ei ole tiedossa. Ehkä syynä on noppien kohtuullinen merkitys varsin kekseliäässä pelimekaniikassa, jolloin huonosta pelistä voi syyttää huonoa tuuria. Kerrankin pystyimme jymy-r:n kanssa pelaamaan jotain Ystarin julkaisua ilman, että jatkuvasti olimme toisiamme kurmuuttamassa. Noin 40 eunon hinta on kuitenkin melko suolainen, vaikka erittäin laadukas paketti onkin kyseessä mutta jospa jostain tän pelin halvemmalla onnistuis löytämään.
Tuli sitä perjantaina yksi peli Bohnanzaakin Ropeconissa mätettyä storvikin ehdotuksesta. Kun ei peliä itse omista, niin sitä näköjään väkisin haluaa aina tilaisuuden tullen pelata. Pitääkin jatkossa miettiä aina tarkkaan kehtaako sitä kaikkia hyviäkään pelejä itselleen hankkia. Kun peli löytyy omasta hyllystä, pieni osa sen viehätyksestä nimittäin tuntuu katoavan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti