Viikon mittaan on taas pelailtu monenmoista. Muun muassa useammat erät Colorettoa monella eri porukalla. Viimeksi eilen Earth Hourin aikaan pyöritettiin Colorettoa kynttilän valossa. Vähän meinasi olla vaikeuksia erottaa oranssia ja pinkkiä sekä sinistä ja vihreää toisistaan. Hommaa ei varmaan yhtään helpottanu se, että oli pätkässä. Hienointa illassa oli kuitenkin se, etten joutunut tarjoamaan kaljoja kuuluvaiselle. Lupauduin nimittäin aikaisemmin tarjoamaan keijot, jos hän suostuu kokeilemaan valitsemaani lautapeliä ja rehellisesti sanoa että peli on aivan haitarista. Alunperin olin ajatellut Menolippua tai 6nimmtiä mutta tällä kertaa molemmat olivat lainassa, joten Coloretto oli seuraava valinta.
Pelaaminen on muutenkin ollut enemmänkin pelailua, kun sitä vain on ollut kaikennäköistä muuta puuhaa ja SM-liigan playoffit ovat vieneet monta iltaa. Mitä nyt yhtenä iltana tikun ja hyrskyn kanssa vähän Reiskaa otettiin ja siihen päälle lyhennetty peli Naval Battlesia. Viimeksi mainittu oli oikein kiinnostava idealtaan ja teemaltaan mutta kärsi muutamista pelisuunnitteluun liittyvistä ongelmista. Muun muassa ilmahyökkäykset olivat pelin luonteeseen nähden turhan voimakkaita. Taktiset ja strategiset mahdollisuudet jäivät myös hiukan ohkaisiksi. Lisätyöstöllä Naval Battles olisi varmasti kelpo peli.
Varmaan raskainta osastoa kahteen viikkoon ovat edustaneet muutamat Le Havren yksinpelit. Jaksaa muuten ihan kivasti tätä yksin pelata, sillä pelissä on mukavasti vaihtelua ja sääntöselvennyksen myötä myös uutta haastetta. Aikaisemmin olin enkkuohjeiden perusteella käsittänyt, että Shipping Linessa tavaramäärän suhteen laivakohtaiset rajoitteet koskevat nimenomaan tavaratyyppejä. Oikean säännön mukaan rajoitetaan kappalemääriä, Onneksi näin, sillä olin jo ollut pikku hiljaa valmis hylkäämään koko pelin koska tuntui typerältä aina pelata saman kaavan mukaan ollakseen mukana voittotaistelussa. Nyt vaihtoehtoisia strategioita on huomattavasti enemmän ja final actionina Luksusjahdin rakentaminen alkaa olla jopa järkevää.
Tuli muuten hommattua Le Havren velipuoli Agricolakin. Maija on sen verran innostunut ko pelistä, että tilaisuuden tullen herätehuutelin sen huuto.netistä. Olin jo kerran päättänyt, etten Agricolaa osta sillä se löytyy jo niin monelta kaverilta mutta näin sitä vain heikko sortuu.
Mitäs muuta... Niin, Eläinpyramidia pelattiin anselmin tyttöjen kanssa. Vastus oli kova eikä ollut lainkaan selvää, että aikuinen selviäisi leikkikoululaisia vastaan voittajana. Oikein näppärä, vakaata kättä vaativa peli on kyseessä, josta saisi oikein hulvattoman juomapelin. Pyräääämidin jälkeen matsattiin anselmin kanssa oikein kunnolla sotatantereella. Ensin kaksi kaksinpeliä Veraa, jotka kumpainenkin päättyivät ennen aikojaan valtakuntien luhistumiseen. Päälle vielä Memoirin ykkösskenaario kahteen kertaan. Molemmilla kerroilla Liittouma oli voitokas numeroin 4-3. anselmillekin historian ensimmäinen Memoir voitto ja olihan se jo aikakin, sillä kiroilua oli tähän asti riittänytkin.
Lopuksi on vielä mainostettava pikkusia viehelaatikoita pelien palikoiden järjestyksessä pitämiseen. Varsinkin Le Havressa on oikein kunnolla ottanut pattiin alkusetuppia tehdä, kun minigrip-pusseja on miljoonia. Nyt riittää, kun sitä vain levittää laudan ja aukaisee laatikon kannen, niin heti on peli käynnissä.
sunnuntai 29. maaliskuuta 2009
keskiviikko 25. maaliskuuta 2009
Rauman kirjasto la 21.3.
Jos edellisellä kerralla pelaajamäärän kasvu oli huimaa, niin tällä kertaa heilahdettiinkin sitten toiseen suuntaan. Paikalla oli alkuun 6 pelaajaa ja myöhemmin lukumäärä kasvoi kahdella. Iso osa vakionaamoista oli kipeänä, matkoilla tms syystä poissa. No sai sitä pienemmälläkin pelaajamäärällä hyvät pelit aikaiseksi.
Alussa kun vielä odottelimme porukkaa saapuvaksi, pelasimme marian, paulan, tikun ja paulin kanssa erän Colorettoa. Peli päättyi tasan minun ja marian kesken.
Alkulämmittelyjen aikana saapui tuomas, joka sitten siirtyikin seuraavaksi paulan ja paulin kanssa Agricolan perhepeliä pyörittämään. Samanaikaisesti maria, tiku ja minä vaihdoimme ammattia avaruusrekkakuskiksi Galaxy Truckerin merkeissä. Meno oli hurjaa, kun välillä minun piti vastailla viereisestä pöydästä esitettyihin sääntökysymyksiin mutta se kuuluu asiaan. maria ja tiku taisivat olla aika mielissään GT:stä, sillä pelin aikana nauru raikasi ja jälkeenpäinkin kehuja riitti.
Itse jätin GT:n kesken kahden kierroksen jälkeen, kun siirryin myöhemmin paikalle saapuneiden ensikertalaisten kanssa heidän mukanaan tuomaa Carcassonne Uutta Maailmaa pelaamaan. Ihan hyvä, sillä mullekin kyseessä oli uusi peli joten ihan mielenkiintoista oli koittaa tätäkin. Perus Carcassonneen verrattuna Uusi Maailma on selvästi kevyempi ja tuuripainotteisempi. Tutkimusretkeilijöiden eteneminen pakottaa nostamaan omia meeplejä takaisin kouraan keskeneräisistäkin projekteista, jolloin muut pääsevät paljon helpommin keräämään hedelmät. Peli myös keskittyy enemmän pikapisteiden napsimiseen, sillä tutkimusretkeilijän kanssa samalle riville asetettu laatta tuo aika mukavat bonukset. Jos siis Carcassonne on kevyt, niin tämä on sitten vähän alipainoinen - ei pahasti mutta vähän.
Kaikilla pelit loppuivatkin sitten suunnilleen samoihin aikoihin. paula ehti jo juhlia Agricolan voittoa mutta pauli taikoi vielä muutaman pisteen jostain lisää. Tähän sitten lopeteltiinkin ja siirryttiin syömään.
Olikin oikeastaan hyvä saada pikku palautus maanpinnalle, ettei työntekoa uusien pelaajien rekrytoinnissa voi vielä jättää kesken. Sitten homma toimisi hyvin, kun tälläisena heikkonakin päivänä porukkaa olisi paikalla vähintään 10-12. Mukavaa silti taas oli.
Alussa kun vielä odottelimme porukkaa saapuvaksi, pelasimme marian, paulan, tikun ja paulin kanssa erän Colorettoa. Peli päättyi tasan minun ja marian kesken.
Alkulämmittelyjen aikana saapui tuomas, joka sitten siirtyikin seuraavaksi paulan ja paulin kanssa Agricolan perhepeliä pyörittämään. Samanaikaisesti maria, tiku ja minä vaihdoimme ammattia avaruusrekkakuskiksi Galaxy Truckerin merkeissä. Meno oli hurjaa, kun välillä minun piti vastailla viereisestä pöydästä esitettyihin sääntökysymyksiin mutta se kuuluu asiaan. maria ja tiku taisivat olla aika mielissään GT:stä, sillä pelin aikana nauru raikasi ja jälkeenpäinkin kehuja riitti.
Itse jätin GT:n kesken kahden kierroksen jälkeen, kun siirryin myöhemmin paikalle saapuneiden ensikertalaisten kanssa heidän mukanaan tuomaa Carcassonne Uutta Maailmaa pelaamaan. Ihan hyvä, sillä mullekin kyseessä oli uusi peli joten ihan mielenkiintoista oli koittaa tätäkin. Perus Carcassonneen verrattuna Uusi Maailma on selvästi kevyempi ja tuuripainotteisempi. Tutkimusretkeilijöiden eteneminen pakottaa nostamaan omia meeplejä takaisin kouraan keskeneräisistäkin projekteista, jolloin muut pääsevät paljon helpommin keräämään hedelmät. Peli myös keskittyy enemmän pikapisteiden napsimiseen, sillä tutkimusretkeilijän kanssa samalle riville asetettu laatta tuo aika mukavat bonukset. Jos siis Carcassonne on kevyt, niin tämä on sitten vähän alipainoinen - ei pahasti mutta vähän.
Kaikilla pelit loppuivatkin sitten suunnilleen samoihin aikoihin. paula ehti jo juhlia Agricolan voittoa mutta pauli taikoi vielä muutaman pisteen jostain lisää. Tähän sitten lopeteltiinkin ja siirryttiin syömään.
Olikin oikeastaan hyvä saada pikku palautus maanpinnalle, ettei työntekoa uusien pelaajien rekrytoinnissa voi vielä jättää kesken. Sitten homma toimisi hyvin, kun tälläisena heikkonakin päivänä porukkaa olisi paikalla vähintään 10-12. Mukavaa silti taas oli.
torstai 19. maaliskuuta 2009
Hyvä peli, ikävä kokemus
Viime viikonloppuna anselmin, hyrskyn ja savarin pelattiin meillä erä Acquirea. Ei ollukaan pitkilleen tullu pelattua. Ehkä sitä on omaa 60-luvulta peräisin olevaa versiotaan on säästellyt, kun ei sen enempää ole pelannut. Mielestäni hyvä peli on kuitenkin kyseessä. Tällä kertaa peli kuitenkin lässähti, kun anselmilla ja hyrskyllä jäi kaikki rahat kiinni kahteen hotelliketjuun, jotka sitten viipyivät laudalla pitkään. Toisesta tietysti tuli se pelin suurin mutta vähän pelin tunnelmaa latisti, kun vain kaksi pelaajaa osallistui täysipainoisesti peliin. On se vähän pelin vikakin, jos siinä on mahdollista jäädä roikkumaan mukaan ja vain toivoa sopivaa palasta. Täytyy vain ottaa oppia myös tapauksesta, eli muistaa hajauttaa sijoituksensa kunnolla, sillä itseasiassa peli olisi voinut mennä myös toisin päin koska villen ja minun rahat olivat myöskin kiinni vain parissa ketjussa. Lopputulos oli: meitsi 58k, savari 38k, anselmi 31k ja hyrsky 26k.
Hotellikeplottelun lisäksi otimme pari erää Reiskaa lisäosalla. Ensimmäisen voitti hyrsky aika selvällä noin 40p erolla seuraavaan. hyrsky onnistui keräämään ainakin osuuden melkein jokaisesta lisäosan tuomasta maalista. En tiedä miten se tapahtui mutta näin se vain kävi. anselmi niisti niukasti pisteellä multa kakkostilan pistein 36-35. savari seurasi ekan pelin vierestä ja opetteli sääntöjä. Toiseen peliin villekin sitten liityi mukaan. Tällä kertaa olikin huomattavasti tiukempaa. Itse pelasin Spartan militarya yhdistettynä 2xVP taktiikkaan. Lopulta voitto tuli minulle 50 pisteellä. hyrsky oli kakkonen 49p, anselmilla ja villellä oli molemmilla 30+p.
Kokonaisuutena taisi olla ainakin voivottelun määrästä päätellen tuskainen sessio anselmille. Acquire oli tunkki ja Reiska ei vaan maistu, koska San Juan on jo olemassa.
Hotellikeplottelun lisäksi otimme pari erää Reiskaa lisäosalla. Ensimmäisen voitti hyrsky aika selvällä noin 40p erolla seuraavaan. hyrsky onnistui keräämään ainakin osuuden melkein jokaisesta lisäosan tuomasta maalista. En tiedä miten se tapahtui mutta näin se vain kävi. anselmi niisti niukasti pisteellä multa kakkostilan pistein 36-35. savari seurasi ekan pelin vierestä ja opetteli sääntöjä. Toiseen peliin villekin sitten liityi mukaan. Tällä kertaa olikin huomattavasti tiukempaa. Itse pelasin Spartan militarya yhdistettynä 2xVP taktiikkaan. Lopulta voitto tuli minulle 50 pisteellä. hyrsky oli kakkonen 49p, anselmilla ja villellä oli molemmilla 30+p.
Kokonaisuutena taisi olla ainakin voivottelun määrästä päätellen tuskainen sessio anselmille. Acquire oli tunkki ja Reiska ei vaan maistu, koska San Juan on jo olemassa.
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Rauman kirjasto, 7.3.2009
Tänään oli järjestyksessään toinen Rauman kirjaston lautapelikerhon pelipäivä. Edelliseen kertaan verrattuna kasvua oli mukavasti 8-11 henkilöstä 19-22 henkeen. Ikähaitari oli leikkikoululaisista nelikymppisiin. Pöydissä pyöri ainakin tikun selittämänä Carcassonne ja Menolippu. anselmi peluutti Settlers of Catania ja Colorettoa. hyrskyn Agricola oli takuuhitti, jolle löytyi nopeasti pelaajia. Lisäksi minun hyllystäni pelattiin Le Havrea ja Race for the Galaxya.
En luonnollisesti ihan kaikkea ehtinyt havaita mutta viereisessä pöydässä ainakin isot äijän köriläät anselmi etunenässä saivat Coloretossa mallikkaasti turpaansa nuoremmiltaan. Toisessa pöydässä maija puolestaan voiton makuun päästyään jatkoi Agricolassa jyräämistä ja vei voiton pisteen erolla. Lähimmäksi pääsi ari, hyrskyn ja anskun jäädessä selvästi jälkeen.
Meidän pöydässämme aloitettiin Le Havrella, johon osallistuivat maria, vesa ja Turun Stoorista vierailulle saapunut ari-pekka. Säännöt selitettyäni peli lähti käyntiin neljän pelaajan lyhennettynä versiona. Nytkin peli kesti sen palttiarallaa kaksi tuntia, mikä oli varsin sopiva aika. Tähän astisilla kokemuksilla veikkaan, että täyttä peliä ei viitti kahta pelaajaa useammalla pelatakaan tai sitten kaikkien pitää olla jo melko kokeneita jotta peli rullaa nopeasti eteenpäin.
Peli alussa itse keskityin vain keräämään rautaa ja hiiltä, joilla sitten loppupelissä rakentelin muutaman arvokkaan rakennuksen ja rautalaivoja. Toinen melkein vakioliikkeeksi muodostunut veto oli leipoa leipää ja laivata ne sitten karjan rinnalla 3 frangin kappalehintaan. Laivaus olikin pelin ratkaiseva elementti. Loppupisteytys meni seuraavasti (rakennukset/rahat/laivat/laivaus):
maria 28 / 0 / 12 / 30 = 70
ari-pekka 40 / 0 / 24 / 12 = 76
vesa 48 / 0 / 6 / 40 = 94
minä 38 / 9 / 22 / 91 = 160
Le Havren perään pelasimme vielä ari-pekan, vesa ja hyrskyn kanssa erän Race for the Galaxya lisäosalla. Mulla sattui aloituskäteen hyvin geeniplaneettoja ja Genetics Labs, joten strategia oli sillä selvä. Paljon ei kuitenkaan ollut vastaan sanomista, kun ari-pekan sparta rushasi pöydän täyteen alien-militarya ja hyrsky vain muuten kombotteli tehokkaasti. ari-pekka voittikin 66 pisteellä, hyrsky oli kakkonen 52p, meitsi kolmas 38p ja vesa neljäs 23p. Reiska on kyllä ehdottomasti parempi lisäosalla ja lisäosan mukana tulevat tavoitteet selkiyttävät peliä myös aloittelijoille, kun heti pystyy tähtäämään johonkin.
Oli loistava pelipäivä taas ja pelikerho on lähtenyt todella lupaavasti pyörimään. Vielä kun mainostus puree tässä pari viikkoa, niin ensi kerralla on tällä menolla jo tungosta.
En luonnollisesti ihan kaikkea ehtinyt havaita mutta viereisessä pöydässä ainakin isot äijän köriläät anselmi etunenässä saivat Coloretossa mallikkaasti turpaansa nuoremmiltaan. Toisessa pöydässä maija puolestaan voiton makuun päästyään jatkoi Agricolassa jyräämistä ja vei voiton pisteen erolla. Lähimmäksi pääsi ari, hyrskyn ja anskun jäädessä selvästi jälkeen.
Meidän pöydässämme aloitettiin Le Havrella, johon osallistuivat maria, vesa ja Turun Stoorista vierailulle saapunut ari-pekka. Säännöt selitettyäni peli lähti käyntiin neljän pelaajan lyhennettynä versiona. Nytkin peli kesti sen palttiarallaa kaksi tuntia, mikä oli varsin sopiva aika. Tähän astisilla kokemuksilla veikkaan, että täyttä peliä ei viitti kahta pelaajaa useammalla pelatakaan tai sitten kaikkien pitää olla jo melko kokeneita jotta peli rullaa nopeasti eteenpäin.
Peli alussa itse keskityin vain keräämään rautaa ja hiiltä, joilla sitten loppupelissä rakentelin muutaman arvokkaan rakennuksen ja rautalaivoja. Toinen melkein vakioliikkeeksi muodostunut veto oli leipoa leipää ja laivata ne sitten karjan rinnalla 3 frangin kappalehintaan. Laivaus olikin pelin ratkaiseva elementti. Loppupisteytys meni seuraavasti (rakennukset/rahat/laivat/laivaus):
maria 28 / 0 / 12 / 30 = 70
ari-pekka 40 / 0 / 24 / 12 = 76
vesa 48 / 0 / 6 / 40 = 94
minä 38 / 9 / 22 / 91 = 160
Le Havren perään pelasimme vielä ari-pekan, vesa ja hyrskyn kanssa erän Race for the Galaxya lisäosalla. Mulla sattui aloituskäteen hyvin geeniplaneettoja ja Genetics Labs, joten strategia oli sillä selvä. Paljon ei kuitenkaan ollut vastaan sanomista, kun ari-pekan sparta rushasi pöydän täyteen alien-militarya ja hyrsky vain muuten kombotteli tehokkaasti. ari-pekka voittikin 66 pisteellä, hyrsky oli kakkonen 52p, meitsi kolmas 38p ja vesa neljäs 23p. Reiska on kyllä ehdottomasti parempi lisäosalla ja lisäosan mukana tulevat tavoitteet selkiyttävät peliä myös aloittelijoille, kun heti pystyy tähtäämään johonkin.
Oli loistava pelipäivä taas ja pelikerho on lähtenyt todella lupaavasti pyörimään. Vielä kun mainostus puree tässä pari viikkoa, niin ensi kerralla on tällä menolla jo tungosta.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Agricola 3x E-pakka
Maanviljelyksestä innostuneena lainasin sunnuntaina memoiripelien jälkeen jymy-r:ltä Agricolan tarkoituksenani pelata maijan kanssa vielä samana iltana. Käytössä meillä oli E-pakka. Kaksinpelissä vähän nahisti, kun laudalle ei tullut lainkaan lisäruutuja joten kilpailu varsinkin puusta oli kovaa. Jotenkin kuitenkin lutvimme pelissä eteenpäin. Me molemmat taisimme keskittyä eläinten kasvatukseen ja siitähän ei kaksinpelissä hyvä seuraa. Lopulta voitto minulle pistein 37-39.
Maanantaina päivällä koitin sitten luppoajalla yksinpeliä, jälleen E-pakalla. Jo heti alussa päätin, että viivyttelen kaikkien kärryihin kertyvien resurssien kanssa niin pitkään kuin mahdollista, ettei niiden hankkimiseen tartte käyttää enempää vuoroja kuin pakollista. Tässä tietysti auttoi "Seasonal Worker"-ammatti, jolla sain hommattua yhdellä siirrolla sekä ruokaa että viljaa/porkkanaa. Siinä sitten alkuvuorot keräilin viljaa ja ruokaa sekä kynnin peltoja ja hankin ammatteja. Yhden kiven hommasin tosin saviuunia varten. Ainoa asia, jota harrastin koko pelin läpi oli kylväminen ja leivän paistaminen (tietysti samalla siirrolla molemmat). Lopulta sitten summasin 65p. Täytyy tässä taas mahdollisuuden tullen miettiä, miten sitä saisi kaikista maksimipisteet.
Yksinpelin päälle sitten samana iltana pelattiin vielä maijan ja manfredin kanssa kolminpeli Agricolaa E-pakalla. Päivän yksinpelistä innostuneena lähdin taas viljelijä-/leipurilinjalle. Lisäksi en alussa lainkaan kilpaillut puusta vaan annoin maijan ja manfredin nahistella keskenään. Tavoitteena oli hoitaa muut hommat kuntoon ja ottaa sitten loppupelistä kunnon puukasat yhdellä kertaa. Homma meni sitten niin, että kaikesta muusta tuli hyvät pojot mutta elukat muodostuivat pullonkaulaksi. maija repi kohtuullisesti pisteitä vähän kaikkialta ja manfredilla meni vielä vähän opetellessa. Loppupisteet olivat maija 41p, minä 40p ja manfred 27p. Ensimmäinen vähän raskaamman pelin voitto maijalle minua vastaan. Ja sitähän juhlittiin.
Mielenkiintoista tässä leivän leipomisessa oli, että aikaisemmin kovassa käytössä ollut toiseksi viimeisen vaiheen "kynnä ja kylvä"-kortti muodostui vähän turhaksi, koska mielummin sitä oli jauhopöllyissä. Toinen havainto pelistä on se, että ainakin mun mielestä se toimii paremmin jos käytössä on vain yksi pakka kerrallaan. Jos kaikki pakat on sekoitettu toisiinsa, niin paljon todennäköisempää on, että ainakin yksi pelaaja saa täysin turot kortit käteensä eikä pýsty niitä mitenkään kombottamaan. Yhden pakan käyttäminen pistää pelaajat muutenkin samalle viivalle.
Maanantaina päivällä koitin sitten luppoajalla yksinpeliä, jälleen E-pakalla. Jo heti alussa päätin, että viivyttelen kaikkien kärryihin kertyvien resurssien kanssa niin pitkään kuin mahdollista, ettei niiden hankkimiseen tartte käyttää enempää vuoroja kuin pakollista. Tässä tietysti auttoi "Seasonal Worker"-ammatti, jolla sain hommattua yhdellä siirrolla sekä ruokaa että viljaa/porkkanaa. Siinä sitten alkuvuorot keräilin viljaa ja ruokaa sekä kynnin peltoja ja hankin ammatteja. Yhden kiven hommasin tosin saviuunia varten. Ainoa asia, jota harrastin koko pelin läpi oli kylväminen ja leivän paistaminen (tietysti samalla siirrolla molemmat). Lopulta sitten summasin 65p. Täytyy tässä taas mahdollisuuden tullen miettiä, miten sitä saisi kaikista maksimipisteet.
Yksinpelin päälle sitten samana iltana pelattiin vielä maijan ja manfredin kanssa kolminpeli Agricolaa E-pakalla. Päivän yksinpelistä innostuneena lähdin taas viljelijä-/leipurilinjalle. Lisäksi en alussa lainkaan kilpaillut puusta vaan annoin maijan ja manfredin nahistella keskenään. Tavoitteena oli hoitaa muut hommat kuntoon ja ottaa sitten loppupelistä kunnon puukasat yhdellä kertaa. Homma meni sitten niin, että kaikesta muusta tuli hyvät pojot mutta elukat muodostuivat pullonkaulaksi. maija repi kohtuullisesti pisteitä vähän kaikkialta ja manfredilla meni vielä vähän opetellessa. Loppupisteet olivat maija 41p, minä 40p ja manfred 27p. Ensimmäinen vähän raskaamman pelin voitto maijalle minua vastaan. Ja sitähän juhlittiin.
Mielenkiintoista tässä leivän leipomisessa oli, että aikaisemmin kovassa käytössä ollut toiseksi viimeisen vaiheen "kynnä ja kylvä"-kortti muodostui vähän turhaksi, koska mielummin sitä oli jauhopöllyissä. Toinen havainto pelistä on se, että ainakin mun mielestä se toimii paremmin jos käytössä on vain yksi pakka kerrallaan. Jos kaikki pakat on sekoitettu toisiinsa, niin paljon todennäköisempää on, että ainakin yksi pelaaja saa täysin turot kortit käteensä eikä pýsty niitä mitenkään kombottamaan. Yhden pakan käyttäminen pistää pelaajat muutenkin samalle viivalle.
maanantai 2. maaliskuuta 2009
Omaha Beach
Viime sunnuntai-iltana amerikkalaiset tekivät maihinnousun Normandiassa Omaha Beachillä komentajanaan kenttäpullonsa kolmen tähden jallulla täyttänyt neljän tähden kenraali jymy-r. Ensimmäistä aaltoa vastassa olin ottamassa minä, neljän sormen panzergrenadier adebisi (kuusi menetin Pohjanmeren rannalla kranaatinheittoa harjoitellessani).
Kun ilkeät jenkit olivat vielä kiväärini kantomatkan ulkopuolella, tykistö jauhoi vedenrajassa pelokkaina seisovia jymy-ärräläisiä verisiksi parin gramman lihasuikaleiksi numeroin 3-0. Muutamat rohkeat ja onnekkaat kuitenkin selvisivät ja kokosivat melkoisen nyrkin minusta katsottuna oikeanpuoleisella sektorilla, jota liittouma nimitti leikkisästi foxiksi. Oli ikävää katsoa, kuinka puolustuksemme laidalla mureni ja vihollisen jalkaväki pääsi murtoon. Murrosta ei kuitenkaan ollut paljoakaan lohtua niille monille jotka kuolivat toisaalla armottoman tykkitulen alla. Tilanne oli 5-4 hyväkseni. Olin kuitenkin pakkoraossa. Seuraavan hyökkäykseni oli onnistuttava tai jymis olisi vallannut seuraavana siirtonaan kaksi kylääni. Saksalainen on kuitenkin paineen alla parhaimmillaan ja raavin sen puuttuvan pisteen viimeisellä mahdollisella hetkellä päättäen pelin tilanteeseen 6-4.
jymy-r oli todella lähellä voittoa mutta ratkaisuksi muodostui, se että pääsin heti maihinnousun alussa jauhamaan tykeilläni tarvittavan kaulan. Vaihdoimme vielä osia ja minusta tuli Manhattanin möllykkä ja jymiksestä Günhackelin Otto.
Kyllä se vain tilanne näytti huomattavan paljon toivottamammalta sieltä vesirajasta. Murkulaa tuli niskaan niin pirusti. Olin kuitenkin muistanut ottaa salaisen aseeni - perunasäkin (Barrage). Ennen kuin kukaan huomasi mitään, nopeimmat poikamme juoksivat säkin kanssa Charlie-sektorin bunkkeriin ja työnsivät ehtoja brittiläisiä pottuja haupitsien putket täyteen. Oli se vaan komea näky, kun seuraavan laukauksen jälkeen bunkkerista törrötti vain nauravia nakkeja. Nopea ja oikeaoppinen perunoiden hyödyntäminen olikin ratkaisevaa, sillä pääsin melkein heti murtoon ja jyräämään panssareilla kyliin. Lopputuloksena oli 6-4 voitto myös näinkin päin.
Kyseessä oli muuten ensimmäinen kerta, kun voitin Omaha Beachin liittoumalla. Taitaa olla yksi Memoir '44 peruspelin epätasaisimmista skenaarioista Pointe du Hocin ohella. Tälläkin kertaa erityisen ratkaisevaa oli se perunasäkkihomma, jolla sain heti ensimmäisellä vuorollani tykit tuhottua. Saapa nähdä vielä miten peli muuttuu, kun hommaa lisätään Air Pack + muut lisurit, jotka tuli tuossa kaikki hommattuakin. Nyt vain kun Kuopiossa olin käymässä, niin en jaksanut kuljettaa pelejä mukanani.
Kun ilkeät jenkit olivat vielä kiväärini kantomatkan ulkopuolella, tykistö jauhoi vedenrajassa pelokkaina seisovia jymy-ärräläisiä verisiksi parin gramman lihasuikaleiksi numeroin 3-0. Muutamat rohkeat ja onnekkaat kuitenkin selvisivät ja kokosivat melkoisen nyrkin minusta katsottuna oikeanpuoleisella sektorilla, jota liittouma nimitti leikkisästi foxiksi. Oli ikävää katsoa, kuinka puolustuksemme laidalla mureni ja vihollisen jalkaväki pääsi murtoon. Murrosta ei kuitenkaan ollut paljoakaan lohtua niille monille jotka kuolivat toisaalla armottoman tykkitulen alla. Tilanne oli 5-4 hyväkseni. Olin kuitenkin pakkoraossa. Seuraavan hyökkäykseni oli onnistuttava tai jymis olisi vallannut seuraavana siirtonaan kaksi kylääni. Saksalainen on kuitenkin paineen alla parhaimmillaan ja raavin sen puuttuvan pisteen viimeisellä mahdollisella hetkellä päättäen pelin tilanteeseen 6-4.
jymy-r oli todella lähellä voittoa mutta ratkaisuksi muodostui, se että pääsin heti maihinnousun alussa jauhamaan tykeilläni tarvittavan kaulan. Vaihdoimme vielä osia ja minusta tuli Manhattanin möllykkä ja jymiksestä Günhackelin Otto.
Kyllä se vain tilanne näytti huomattavan paljon toivottamammalta sieltä vesirajasta. Murkulaa tuli niskaan niin pirusti. Olin kuitenkin muistanut ottaa salaisen aseeni - perunasäkin (Barrage). Ennen kuin kukaan huomasi mitään, nopeimmat poikamme juoksivat säkin kanssa Charlie-sektorin bunkkeriin ja työnsivät ehtoja brittiläisiä pottuja haupitsien putket täyteen. Oli se vaan komea näky, kun seuraavan laukauksen jälkeen bunkkerista törrötti vain nauravia nakkeja. Nopea ja oikeaoppinen perunoiden hyödyntäminen olikin ratkaisevaa, sillä pääsin melkein heti murtoon ja jyräämään panssareilla kyliin. Lopputuloksena oli 6-4 voitto myös näinkin päin.
Kyseessä oli muuten ensimmäinen kerta, kun voitin Omaha Beachin liittoumalla. Taitaa olla yksi Memoir '44 peruspelin epätasaisimmista skenaarioista Pointe du Hocin ohella. Tälläkin kertaa erityisen ratkaisevaa oli se perunasäkkihomma, jolla sain heti ensimmäisellä vuorollani tykit tuhottua. Saapa nähdä vielä miten peli muuttuu, kun hommaa lisätään Air Pack + muut lisurit, jotka tuli tuossa kaikki hommattuakin. Nyt vain kun Kuopiossa olin käymässä, niin en jaksanut kuljettaa pelejä mukanani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
