Kadonneita Kaupunkeja

Tässä välissä on tullut otettua muutama erä Kadonneita Kaupunkeja. Omani on muuten kirpputorilöytö ja maksoi vaivaiset 2 euroa. Ei paha hinta siihen nähden, että peli oli lähes uutta vastaavassa kunnossa. Vastapelaajina peleissä ovat olleet maija ja pujo. Molemmat ovat pelaajina täysin erityyppisiä ja olen huomannut, että KK:ssa menestyäkseen täytyy omaa pelityyliä muuttaa aina vastustajan mukaan hyvinkin paljon.

pujon kanssa pelit ovat olleet aina tasaisia. Ensialkuun pujon kanssa tuli pelattua niin, etten koskaan aloittanut uutta tutkimusmatkaa ennen kuin mulla oli vähintään nollille pääsemiseen tarvittavat kortit kädessä. Tämä taktiikka toimi vain vähän aikaa, kunnes jomman kumman aloitteesta pelityyli muuttui ilkeämpään suuntaan ja aloimme varastamaan toiselle tärkeitä kortteja pöydän keskustasta. Viimeisimmissä pujoa vastaan pelatuissa peleissä olen jo saattanut aloittaa matkoja vain siitä syystä, ettei tartte pelata jotain toiselle arvokasta korttia keskustaan. Lisäksi kuvioon mukaan ovat tulleet ns. ajanpeluumatkat, joilla ei edes tavoitella hyvää pistepottia vaan ainoastaan annetaan itselle mahdollisuus nostaa lisää kortteja muihin reissuihin.

maijan kanssa meitsi on puolestaan joutunut täysin vastaantulijan rooliin. Näyttää siltä, että on aivan sama mitä teen - maija vetäisee aina hirmuisen pistekaulan. Sen verran monta peliä on jo pelattu, ettei kyse voi enää tuuristakaan olla. Täytyy ens kerralla kokeilla jotain täysin uutta strategiaa.

Olin muuten yhdessä maijaa vastaan pelatussa pelissä harmittavan lähellä KK:n maksimibreikkiä 236. Mulla oli maan uumeniin kohdistuvasta tutkimusretkestä kädessä kortit 2-3-5-6-7-8-9-10 ja 4 oli vapaana pöydän keskustassa. Sijoituskortit vain puuttuivat. Kunnianhimo siinä sitten iski ja pelasin keskustaan vielä korttejani sijoituskortteja saadakseni. Onnistuin saaman kaksi mutta samalla jouduin luovuttamaan vastapuolelle tarpeellisia 9- ja 10-kortteja. Maksimibreikki jäi siis yhden sijoituskortin päähän ja vastustaja sai 70-80 ilmaista pistettä. Pettymys sekoitti pääni sen verran pahasti, että jatkoin pakasta nostelua sen sijaan että oisin viivyttänyt peliä, mikä johti nostopakan ja samalla pelin loppumiseen ennen kuin ehdin pelata kaikkia kädessäni olevia kortteja pöytään. Meni niin sanotusti vituiksi.

Ei oo muuten kukaan muukaan vielä meidän peleissä kyseistä maksimibreikkiä tehnyt. pujo oli kerran lähellä mutta häneltä uupui merenpohjamatkasta 2-kortti.

Löysin tässä netistä Kadonneet Kaupungit -taustakuvan, jota sitten vähän muokkailin.